Pirkkalan johtamis- ja hallintomallista

Pirkkala hallinto

Kuntavaalit ja uuden valtuuston valitseminen lähestyvät. Yleensä tämä vaihe on myös tarkoittanut kunnan poliittisen johtamis- ja hallintomallin arviointia sekä sen mahdollista uudistamista. Viimeksi tätä työtä teki Pirkkalassa merkittävässä määrin nykyistä edeltävä valtuusto ja silloiset muutokset otettiin käyttöön nykyisen valtuuston aloittaessa toimintansa kesällä 2017.

Kuntalain (2015) mukaan kunnassa on oltava pakollisina toimieliminä valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tämän lisäksi kuntalaki tarjoaa vaihtoehtoja sekä runsaasti vapauksia kunnalle päättää omasta johtamis- ja hallintomallistaan. Kuntalaissa esiteltyjä malleja ovat

  • Perinteinen malli
  • Valiokuntamalli
  • Puheenjohtajamalli
  • Pormestari- tai kunnanjohtajamalli
  • Koko- ja osa-aikaiset luottamushenkilöt

Käyn tässä lävitse joitakin näistä malleista omasta näkökulmastani sekä peilaan niitä Pirkkalan nykyiseen johtamis- ja hallintomalliin.

Perinteinen malli on kunnan hallinnon järjestämisen perusmalli, kunnanhallituksen alaisena toimivat lautakunnat pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Tämä on ainakin toistaiseksi myös selkeästi yleisin toimintamalli kunnissa, vaikkakin lautakuntarakenteissa ja valta- ja vastuusuhteissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Pirkkalassa on tämän valtuustokauden aikana ollut toiminnassa ympäristöterveyslautakunta, yhdyskuntalautakunta sekä hyvinvointilautakunta.

Ympäristöterveyslautakunta vastaa ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä ja huolehtii ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta Nokian ja Ylöjärven kaupunkien sekä Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien alueella.

Nokian ja Ylöjärven kaupunkien sekä Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteisessä ympäristöterveyslautakunnassa on seitsemän jäsentä. Vastuukunta Pirkkala valitsee lautakuntaan kaksi jäsentä ja muut yhteistoiminta-alueen kunnat yhden jäsenen. Ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat Pirkkalasta. Puheenjohtaja on Kokoomuksesta ja varapuheenjohtaja SDPstä.

Yhdyskuntalautakunta Pirkkalassa vastaa maankäytön suunnittelusta, kaavoituksen valmistelusta, mittaustoimesta, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta, kiinteistöjen ylläpidosta ja uudisrakentamisesta, kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta, joukkoliikenteestä, liikenneväylistä, viheralueista, virkistysalueista, ulkoilualueista, jätehuollosta, maa- ja metsätilojen ylläpidosta, vesihuollosta, hulevesien hallinnasta, palo- ja pelastustoimesta, ruokahuollosta sekä puhtaanapidosta. Yhdyskuntalautakunnassa on 11 jäsentä ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Poliittisesti lautakuntapaikat jakaantuvat siten, että Kokoomuksesta on neljä (4) jäsentä, SDPstä on kolme (3) jäsentä, Vihreistä kaksi (2) jäsentä, Perussuomalaisista yksi (1) jäsen ja Keskustasta yksi (1) jäsen. Lautakunnan puheenjohtaja on Vihreistä ja varapuheenjohtaja Kokoomuksesta.

Yhdyskuntalautakunta on vastuualueineen ja toimintamalleineen hyvin perinteinen lautakunta. Joissain kunnissa on kyseistä lautakunnasta myös käytetty mm. nimitystä Tekninen lautakunta. Yhdyskuntalautakunnan esittelijänä toimii Yhdyskuntajohtaja.

Suurimmat ongelmat ja kipupisteet lautakunnan toiminnassa on odotetusti aiheuttanut sekä kaavoitus että kunnan maankäytön suunnittelu ja toteutus. Muutamana esimerkkinä esimerkiksi Niemenmaan rantojen pakkolunastusjupakka, Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavahanke sekä kunnan maapolitiikka.

Niemenmaan rantojen pakkolunastus toi esiin mielestäni muutaman epäkohdan nykyisessä hallintomallissa. Ensinnäkin kyseinen pakkolunastustoimenpide aloitettiin virkamiespäätöksellä perustuen 1980-luvulla kunnanvaltuuston hyväksymään kaavaan. Pakkolunastustoimenpiteen aloittamisesta ei tehty esimerkiksi selkeää poliittista päätöstä, vaan prosessi etene hyvin pitkälle virkamiesten toimesta. Vasta asianosaisten kuntalaisten aktiivisuus toi asian poliittisen päätöksenteon piiriin prosessin jo ollessa käynnissä ja pakkolunastustoimenpiteiden ollessa jo pitkällä. Tällöin ei löytynyt riittävää poliittista tahtoa esimerkiksi lähteä sovittelemaan asiassa asianosaisten kuntalaisten/rannan asukkaiden kanssa. Kunnan johtamis- ja hallintomallissa näin järeiden kuntalaisten oikeuksiin kohdistuvien toimenpiteiden aloittaminen tulisi aina tapahtua selkeän poliittisen päätöksenteon kautta – myös siten, että päätöksistä ja niiden seurauksista kannetaan poliittinen vastuu.

Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavahanke toi esiin ongelmia lautakunnan ja kunnanhallituksen välisessä työnjaossa ja päätöksenteossa. Kuntalaisista hanketta vastusti lähinnä pieni, mutta äänekäs lähinnä Toivion omakotiyhdistyksessä toimiva ryhmittymä.  Toisaalta, myös puolueiden sisäiset kannat asiassa vaihtelivat – erityisesti tämä tuli esiin Vihreiden toiminnassa asian tiimoilta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi Kaakkois-Pirkkalan ehdotetun yleiskaavaluonnoksen – mukaan lukien lautakunnan Vihreät edustajat. Kunnanhallituksessa Yhdyskuntalautakunnan päätös kumottiin ja kaavahanke kaadettiin nimenomaan SDPn ja Vihreiden äänillä – ts. Vihreiden kanta asiaan muuttui lautakuntakäsittelyn ja kunnanhallituksen välillä. Tämä prosessi ei antanut hyvää kuvaa kunnanhallituksen ja Yhdyskuntalautakunnan yhteistyöstä ja päätöksentekoprosessista kunnan kannalta näin tärkeässä asiassa. Samoin tämä kuvaa Kunnanhallituksen keskeistä roolia päätöksenteossa – ts. hyvin merkittäviä päätöksiä tekee lopulta hyvin pieni joukko henkilöitä joiden henkilökohtaiset näkemykset voivat mennä esimerkiksi puolueen laajemman näkemyksen ohitse päätöksenteossa.

Maapolitiikka jakaa selkeästi Pirkkalassa mielipiteitä ja periaatteita eri puolueiden välillä. Selkeästi SDP ja Vasemmistoliitto kannattavat nykyistä maapolitiikkaa ja sen toteutustapaa, jonka mukaan Pirkkalan kunta kaavoittaa vain omistamiaan maita. Tämän periaatteen mukaisesti maanomistajat, jotka omistavat Pirkkalasta maata hyvin keskeisiltäkin alueilta eivät voi odottaa saavansa hyväkseen omistamansa maa-alueen kaavoituksesta johtuvaa maan arvonnousua. Kunta pyrkiikin siis hankkimaan maata maanomistajilta nimenomaan raakamaan hinnalla (2 – 4 EUR/m2) ja vasta tämän jälkeen kaavoittamaan omistamansa maat. Kaavoituksen jälkeen maanhinta voi esimerkiksi omakotitontin osalta nousta monikymmenkertaiseksi (70-100 EUR/m2). Tässä tapauksessa arvonnousun hyöty jää pääsääntöisesti kunnalle, mikä voi tuntua maanomistajasta epäreilulta ja jopa siten hankaloittaa kunnan maanhankintaa kunnan kehityksen kannalta keskeisiltä alueilta. Huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa jakaa alueen kehittämisen kustannukset ja hyödyt yksityisen maanomistajan ja kunnan välillä olisivat ns. maankäyttösopimukset. Maankäyttösopimuksen laatiminen kunnan ja maanomistajan välille on keino kaavoittaa yksityistä maata. Maankäyttösopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jossa kunta ja maanomistaja sopivat asemakaavan toteuttamisen vastuun ja kustannusten jaosta sekä osapuolten oikeuksista ja velvoitteista. Sopimuksen keskeinen tavoite on kohdentaa kaavan toteuttamiskustannukset oikeudenmukaisesti maanomistajan ja kunnan kesken.

Hyvinvointilautakunta Pirkkalassa vastaa sosiaalipalveluista, terveyspalveluista, vanhusten palveluista, lasten ja nuorten tukipalveluista, varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, lukiokoulutuksesta ja muusta toisen asteen koulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta, liikuntapalveluista, nuorisopalveluista, kirjastopalveluista, kulttuuripalveluista, matkailusta sekä Allan Salon taidekokoelmasta. Hyvinvointilautakunnassa on 14 jäsentä, joista 11 on Pirkkalan kunnasta ja kolme Vesilahden kunnan nimeämiä. Vesilahden kunnan nimeämät jäsenet osallistuvat hyvinvointilautakunnassa Vesilahden ja Pirkkalan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta koskevaan päätöksentekoon. Hyvinvointilautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Poliittisesti Pirkkalan luottamushenkilöiden lautakuntapaikat jakaantuvat siten, että SDPstä on kolme (3) jäsentä, Kokoomuksesta kolme (3) jäsentä, Vihreistä kaksi (2) jäsentä, Keskustasta yksi (1) jäsen, Perussuomalaisista yksi (1) jäsen ja Kristillisdemokraateista yksi (1) jäsen.

Hyvinvointilautakunnan vastuualue on hyvin laaja. Usein ainakin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sivistystoimi on jaettu omiin lautakuntiinsa. Toisinaan vastuualuetta on pilkottu vielä pienempiin osiin. Hyvinvointilautakunnan esittelijänä toimii Hyvinvointijohtaja.

Suurimmat ongelmat ja kipupisteet lautakunnan toiminnassa on aiheuttanut vastuualueen laajuus ja käsiteltävien asioiden määrä. Toisaalta vastuualueen kulut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi enemmän kuin kunnan tulot. Kunnassa on myös keskitytty kasvukunnalle tyypilliseen tapaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelujen kehittämiseen. Sen sijaan ikääntyvien kasvavaan palvelutarpeeseen on havahduttu vasta viime aikoina, vaikka väestöennusteiden mukaan Pirkkalan väestöpohja on eräs kaikkein nopeimmin ikääntyvistä Suomen kunnissa.

Hyvinvointilautakunnan vastuualueen laajuus johtaa siihen, että samojen luottamushenkilöiden tulisi omata asiantuntemusta ja aikaa perehtyä laajasti asioihin koko hallinnonalalta. Samoin lautakunnan kokouksista tulee pitkä ja osa asioista voi tämän vuoksi jäädä liian pinnalliselle tasolle. Mielestäni Hyvinvointilautakunnan toimintaa tulisi jakaa useampaan elimeen – esim. siten, että palautettaisiin malli, jossa perustettaisiin erikseen esim. Sivistysvaliokunta ja SOTE – valiokunta. Ainakin siksi aikaa kunnes maanlaajuinen SOTE – uudistus saadaan valmiiksi ja järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille tai valtiolle.

Edelliseen liittyy myös Hyvinvointilautakunnan vastuualueen suuri budjetti ja voimakas kustannusten nousu. Hyvinvointilautakunnan vastuualue muodustaa 2/3 kunnan budjetista ja kustannusten kasvuvauhti on nopea ja paineet kustannusten nousuun on vahva. Hyvinvointilautakunta on pakotettu tekemään palvelujen tasoon leikkauksia jo lähivuosina, koska kunnan tulojen kasvu ei vastaa kulujen kasvua. Tämä vaatii poliittisten päättäjien kykyä tehdä kipeitäkin leikkauksia kunnan kokonaisedun vuoksi.

Ikääntyvien palvelutarve on jäänyt Hyvinvointilautakunnassa vähemmälle huomiolle kuin muuta vastuualueen palvelutarpeet. Tulevaisuudessa tämä alue vaatii erityishuomiota – ehkä jopa oman ikäihmisten palvelustrategian luomisen, missä määriteltäisiin perusta tulevien vuosien ikääntyvien palvelutarjonnalle, sen järjestämismuodoille ja laajuudelle.


Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä poliittisen vastuun toteutumista. Ajatuksena on, että valiokuntien jäsenet pääsevät vaikuttamaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Valiokuntamallista on käytössä kahdenlaista toimintatapaa. Valtuuston asema suhteessa kunnanhallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokuntien toimivat perinteisten lautakuntien tapaan päätöksiä tekevinä toimieliminä. Kunnanhallituksen asemaa korostava valiokuntamallissa, jossa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat ns. valmistelevina toimieliminä.

Valiokuntamalli tuo kuntiin toimintamallin, jossa poliittisesti tärkeistä asioista on käyty keskustelua ja tehty poliittista harkintaa ennen asioiden tuloa valtuuston ratkaistavaksi. Vertailukohtaa voi hakea eduskunnasta, jossa perusteellinen ja päättäjien kesken käytävä avoin keskustelu käydään valiokunnissa. Julkisessa täysistunnossa ja kunnissa valtuuston kokouksissa pidettävät puheet on suunnattu enemmän medialle ja kansalaisille.

Pirkkalassa on tällä vaalikaudella ollut käytössä ns. hybridimalli. Edelleen siis käytössä ovat perinteiset, pysyväisluonteiset päätöksiä tekevät toimielimet eli lautakunnat, joista kirjoitin jo ylempänä. Näiden rinnalle tällä vaalikaudella tuotiin valiokuntia. Valiokuntien määrästä, kokoonpanosta ja tehtävistä päättää pormestarin esittelystä kunnanhallitus. Pormestari myös vastaa valiokunnan kokoonpanosta käytävistä poliittisista neuvotteluista. Valiokuntien rooli on valmistelussa ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kunnan kokonaiskehittämisessä. Valiokunnilla ei ole päätösvaltaa. Valiokunnat voivat kutsua asiantuntijoita mukaan työskentelyynsä. Tällä hetkellä Pirkkalassa toimivat seuraavat Valiokunnat:

  • Elinvoimainen keskusta -valiokunta
  • Kulttuuripääkaupunkivaliokunta
  • HINKU-valiokunta (Hiilineutraalikunta)

Koska Pirkkalassa valiokunnat toimivat määräaikaisesti tarkkaan rajatun Kunnanhallituksen määrittelemän teeman/aiheen puitteissa valmistelevana elimenä eikä niillä ole päätösvaltaa, tulee Kunnanhallituksen huolehtia siitä, että Valiokuntien

  • Tehtävänannot ovat kunnan kannalta relevantteja
  • Valiokuntien valmistelutyön suositukset ja ohjeistukset otetaan läpinäkyvästi ja täysimääräisesti huomioon Kunnanhallituksen ja Valtuuston päätöksenteossa
  • Toimintaa ohjataan aktiivisesti Kunnanhallituksen toimesta

Jos valiokunnan tehtävänanto on kunnan kannalta merkittävä, olisi järkevää, että yksi tai useampi valiokunnan jäsenistä olisi jopa Kunnanhallituksen jäsen (kuten Elinvoimainen keskusta – valiokunnassa). Valiokuntamalli sinänsä on hyvä tapa osallistaa luottamushenkilöitä perinteisten listapalaverien ohella vapaamuotoisempaan ideointiin ja asioiden valmisteluun.

Pormestarimalli on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa ja malli on käytössä tällä hetkellä ainakin Helsingissä, Tuusulassa, Tampereella ja Pirkkalassa. Mallissa kunnanjohtajan sijaan valitaan valtuutettujen keskuudesta luottamushenkilö pormestariksi. Pormestari hoitaa perinteisesti kaupunginjohtajalle kuuluvia tehtäviä ja on kunnanhallituksen puheenjohtaja ja esittelijä. Myös viranhaltijajohdolla voi olla esittelyoikeus hallituksessa, joten keskeistä on sopia työnjaosta ylimmän viranhaltijajohdon kanssa.

Pormestari vahvistaa kunnan poliittista johtamista esimerkiksi tuomalla politiikan mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Lisäksi pormestari kasvottaa poliittista johtamista: kuntalaiset tietävät kuka kuntaa johtaa ja pormestarin koetaan olevan lähempänä kuntalaisia. Toisaalta mallia on Suomessa vierastettu muun muassa pelosta, että poliittinen valta keskittyisi pormestaripuolueelle. Pormestarimalli voi toisaalta vaikeuttaa päätöksentekoa politisoimalla valmistelutyön ja päätösesitykset – kunnanjohtaja koetaan ehkä näiltä osin neutraalimpana valmistelijana ja esittelijänä. Pormestari myös valitaan pääsääntöisesti yhdeksi valtuustokaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan – tämä voi joidenkin asioiden osalta olla lyhyt aikajänne ja aiheuttaa epäjatkuvuutta hallintoon. Samoin pormestari tarvitsee rinnalleen virkamieskunnan johtoon kansliapäällikön hoitamaan kunnan operatiivista johtamista. On myös hyvä pitää mielessä vastuukysymykset – kunnanjohtaja toimii virkavastuulla kun taas pormestari toimii poliittisella vastuulla.