Kuinka mallintaa ja kontrolloida koronaviruspandemiaa?

Adam Kucharski kertoo TED haastattelussa koronavirusepidemian luonteesta, mallinnuksesta ja hallinnasta.

“I’m Adam Kucharski. I am an Associate Professor and Sir Henry Dale Fellow at the London School of Hygiene & Tropical Medicine, where I work on mathematical analysis of infectious disease oubreaks.”

Pidempi audioversio.

Pirkkalan johtamis- ja hallintomallista

Pirkkala hallinto

Kuntavaalit ja uuden valtuuston valitseminen lähestyvät. Yleensä tämä vaihe on myös tarkoittanut kunnan poliittisen johtamis- ja hallintomallin arviointia sekä sen mahdollista uudistamista. Viimeksi tätä työtä teki Pirkkalassa merkittävässä määrin nykyistä edeltävä valtuusto ja silloiset muutokset otettiin käyttöön nykyisen valtuuston aloittaessa toimintansa kesällä 2017.

Kuntalain (2015) mukaan kunnassa on oltava pakollisina toimieliminä valtuuston lisäksi kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tämän lisäksi kuntalaki tarjoaa vaihtoehtoja sekä runsaasti vapauksia kunnalle päättää omasta johtamis- ja hallintomallistaan. Kuntalaissa esiteltyjä malleja ovat

  • Perinteinen malli
  • Valiokuntamalli
  • Puheenjohtajamalli
  • Pormestari- tai kunnanjohtajamalli
  • Koko- ja osa-aikaiset luottamushenkilöt

Käyn tässä lävitse joitakin näistä malleista omasta näkökulmastani sekä peilaan niitä Pirkkalan nykyiseen johtamis- ja hallintomalliin.

Perinteinen malli on kunnan hallinnon järjestämisen perusmalli, kunnanhallituksen alaisena toimivat lautakunnat pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Tämä on ainakin toistaiseksi myös selkeästi yleisin toimintamalli kunnissa, vaikkakin lautakuntarakenteissa ja valta- ja vastuusuhteissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Pirkkalassa on tämän valtuustokauden aikana ollut toiminnassa ympäristöterveyslautakunta, yhdyskuntalautakunta sekä hyvinvointilautakunta.

Ympäristöterveyslautakunta vastaa ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä ja huolehtii ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta Nokian ja Ylöjärven kaupunkien sekä Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien alueella.

Nokian ja Ylöjärven kaupunkien sekä Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteisessä ympäristöterveyslautakunnassa on seitsemän jäsentä. Vastuukunta Pirkkala valitsee lautakuntaan kaksi jäsentä ja muut yhteistoiminta-alueen kunnat yhden jäsenen. Ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat Pirkkalasta. Puheenjohtaja on Kokoomuksesta ja varapuheenjohtaja SDPstä.

Yhdyskuntalautakunta Pirkkalassa vastaa maankäytön suunnittelusta, kaavoituksen valmistelusta, mittaustoimesta, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta, kiinteistöjen ylläpidosta ja uudisrakentamisesta, kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta, joukkoliikenteestä, liikenneväylistä, viheralueista, virkistysalueista, ulkoilualueista, jätehuollosta, maa- ja metsätilojen ylläpidosta, vesihuollosta, hulevesien hallinnasta, palo- ja pelastustoimesta, ruokahuollosta sekä puhtaanapidosta. Yhdyskuntalautakunnassa on 11 jäsentä ja sen toimikausi on kaksi vuotta. Poliittisesti lautakuntapaikat jakaantuvat siten, että Kokoomuksesta on neljä (4) jäsentä, SDPstä on kolme (3) jäsentä, Vihreistä kaksi (2) jäsentä, Perussuomalaisista yksi (1) jäsen ja Keskustasta yksi (1) jäsen. Lautakunnan puheenjohtaja on Vihreistä ja varapuheenjohtaja Kokoomuksesta.

Yhdyskuntalautakunta on vastuualueineen ja toimintamalleineen hyvin perinteinen lautakunta. Joissain kunnissa on kyseistä lautakunnasta myös käytetty mm. nimitystä Tekninen lautakunta. Yhdyskuntalautakunnan esittelijänä toimii Yhdyskuntajohtaja.

Suurimmat ongelmat ja kipupisteet lautakunnan toiminnassa on odotetusti aiheuttanut sekä kaavoitus että kunnan maankäytön suunnittelu ja toteutus. Muutamana esimerkkinä esimerkiksi Niemenmaan rantojen pakkolunastusjupakka, Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavahanke sekä kunnan maapolitiikka.

Niemenmaan rantojen pakkolunastus toi esiin mielestäni muutaman epäkohdan nykyisessä hallintomallissa. Ensinnäkin kyseinen pakkolunastustoimenpide aloitettiin virkamiespäätöksellä perustuen 1980-luvulla kunnanvaltuuston hyväksymään kaavaan. Pakkolunastustoimenpiteen aloittamisesta ei tehty esimerkiksi selkeää poliittista päätöstä, vaan prosessi etene hyvin pitkälle virkamiesten toimesta. Vasta asianosaisten kuntalaisten aktiivisuus toi asian poliittisen päätöksenteon piiriin prosessin jo ollessa käynnissä ja pakkolunastustoimenpiteiden ollessa jo pitkällä. Tällöin ei löytynyt riittävää poliittista tahtoa esimerkiksi lähteä sovittelemaan asiassa asianosaisten kuntalaisten/rannan asukkaiden kanssa. Kunnan johtamis- ja hallintomallissa näin järeiden kuntalaisten oikeuksiin kohdistuvien toimenpiteiden aloittaminen tulisi aina tapahtua selkeän poliittisen päätöksenteon kautta – myös siten, että päätöksistä ja niiden seurauksista kannetaan poliittinen vastuu.

Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavahanke toi esiin ongelmia lautakunnan ja kunnanhallituksen välisessä työnjaossa ja päätöksenteossa. Kuntalaisista hanketta vastusti lähinnä pieni, mutta äänekäs lähinnä Toivion omakotiyhdistyksessä toimiva ryhmittymä.  Toisaalta, myös puolueiden sisäiset kannat asiassa vaihtelivat – erityisesti tämä tuli esiin Vihreiden toiminnassa asian tiimoilta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi Kaakkois-Pirkkalan ehdotetun yleiskaavaluonnoksen – mukaan lukien lautakunnan Vihreät edustajat. Kunnanhallituksessa Yhdyskuntalautakunnan päätös kumottiin ja kaavahanke kaadettiin nimenomaan SDPn ja Vihreiden äänillä – ts. Vihreiden kanta asiaan muuttui lautakuntakäsittelyn ja kunnanhallituksen välillä. Tämä prosessi ei antanut hyvää kuvaa kunnanhallituksen ja Yhdyskuntalautakunnan yhteistyöstä ja päätöksentekoprosessista kunnan kannalta näin tärkeässä asiassa. Samoin tämä kuvaa Kunnanhallituksen keskeistä roolia päätöksenteossa – ts. hyvin merkittäviä päätöksiä tekee lopulta hyvin pieni joukko henkilöitä joiden henkilökohtaiset näkemykset voivat mennä esimerkiksi puolueen laajemman näkemyksen ohitse päätöksenteossa.

Maapolitiikka jakaa selkeästi Pirkkalassa mielipiteitä ja periaatteita eri puolueiden välillä. Selkeästi SDP ja Vasemmistoliitto kannattavat nykyistä maapolitiikkaa ja sen toteutustapaa, jonka mukaan Pirkkalan kunta kaavoittaa vain omistamiaan maita. Tämän periaatteen mukaisesti maanomistajat, jotka omistavat Pirkkalasta maata hyvin keskeisiltäkin alueilta eivät voi odottaa saavansa hyväkseen omistamansa maa-alueen kaavoituksesta johtuvaa maan arvonnousua. Kunta pyrkiikin siis hankkimaan maata maanomistajilta nimenomaan raakamaan hinnalla (2 – 4 EUR/m2) ja vasta tämän jälkeen kaavoittamaan omistamansa maat. Kaavoituksen jälkeen maanhinta voi esimerkiksi omakotitontin osalta nousta monikymmenkertaiseksi (70-100 EUR/m2). Tässä tapauksessa arvonnousun hyöty jää pääsääntöisesti kunnalle, mikä voi tuntua maanomistajasta epäreilulta ja jopa siten hankaloittaa kunnan maanhankintaa kunnan kehityksen kannalta keskeisiltä alueilta. Huomattavasti oikeudenmukaisempi tapa jakaa alueen kehittämisen kustannukset ja hyödyt yksityisen maanomistajan ja kunnan välillä olisivat ns. maankäyttösopimukset. Maankäyttösopimuksen laatiminen kunnan ja maanomistajan välille on keino kaavoittaa yksityistä maata. Maankäyttösopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, jossa kunta ja maanomistaja sopivat asemakaavan toteuttamisen vastuun ja kustannusten jaosta sekä osapuolten oikeuksista ja velvoitteista. Sopimuksen keskeinen tavoite on kohdentaa kaavan toteuttamiskustannukset oikeudenmukaisesti maanomistajan ja kunnan kesken.

Hyvinvointilautakunta Pirkkalassa vastaa sosiaalipalveluista, terveyspalveluista, vanhusten palveluista, lasten ja nuorten tukipalveluista, varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, lukiokoulutuksesta ja muusta toisen asteen koulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta, liikuntapalveluista, nuorisopalveluista, kirjastopalveluista, kulttuuripalveluista, matkailusta sekä Allan Salon taidekokoelmasta. Hyvinvointilautakunnassa on 14 jäsentä, joista 11 on Pirkkalan kunnasta ja kolme Vesilahden kunnan nimeämiä. Vesilahden kunnan nimeämät jäsenet osallistuvat hyvinvointilautakunnassa Vesilahden ja Pirkkalan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta koskevaan päätöksentekoon. Hyvinvointilautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Poliittisesti Pirkkalan luottamushenkilöiden lautakuntapaikat jakaantuvat siten, että SDPstä on kolme (3) jäsentä, Kokoomuksesta kolme (3) jäsentä, Vihreistä kaksi (2) jäsentä, Keskustasta yksi (1) jäsen, Perussuomalaisista yksi (1) jäsen ja Kristillisdemokraateista yksi (1) jäsen.

Hyvinvointilautakunnan vastuualue on hyvin laaja. Usein ainakin sosiaali- ja terveydenhuolto sekä sivistystoimi on jaettu omiin lautakuntiinsa. Toisinaan vastuualuetta on pilkottu vielä pienempiin osiin. Hyvinvointilautakunnan esittelijänä toimii Hyvinvointijohtaja.

Suurimmat ongelmat ja kipupisteet lautakunnan toiminnassa on aiheuttanut vastuualueen laajuus ja käsiteltävien asioiden määrä. Toisaalta vastuualueen kulut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi enemmän kuin kunnan tulot. Kunnassa on myös keskitytty kasvukunnalle tyypilliseen tapaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelujen kehittämiseen. Sen sijaan ikääntyvien kasvavaan palvelutarpeeseen on havahduttu vasta viime aikoina, vaikka väestöennusteiden mukaan Pirkkalan väestöpohja on eräs kaikkein nopeimmin ikääntyvistä Suomen kunnissa.

Hyvinvointilautakunnan vastuualueen laajuus johtaa siihen, että samojen luottamushenkilöiden tulisi omata asiantuntemusta ja aikaa perehtyä laajasti asioihin koko hallinnonalalta. Samoin lautakunnan kokouksista tulee pitkä ja osa asioista voi tämän vuoksi jäädä liian pinnalliselle tasolle. Mielestäni Hyvinvointilautakunnan toimintaa tulisi jakaa useampaan elimeen – esim. siten, että palautettaisiin malli, jossa perustettaisiin erikseen esim. Sivistysvaliokunta ja SOTE – valiokunta. Ainakin siksi aikaa kunnes maanlaajuinen SOTE – uudistus saadaan valmiiksi ja järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille tai valtiolle.

Edelliseen liittyy myös Hyvinvointilautakunnan vastuualueen suuri budjetti ja voimakas kustannusten nousu. Hyvinvointilautakunnan vastuualue muodustaa 2/3 kunnan budjetista ja kustannusten kasvuvauhti on nopea ja paineet kustannusten nousuun on vahva. Hyvinvointilautakunta on pakotettu tekemään palvelujen tasoon leikkauksia jo lähivuosina, koska kunnan tulojen kasvu ei vastaa kulujen kasvua. Tämä vaatii poliittisten päättäjien kykyä tehdä kipeitäkin leikkauksia kunnan kokonaisedun vuoksi.

Ikääntyvien palvelutarve on jäänyt Hyvinvointilautakunnassa vähemmälle huomiolle kuin muuta vastuualueen palvelutarpeet. Tulevaisuudessa tämä alue vaatii erityishuomiota – ehkä jopa oman ikäihmisten palvelustrategian luomisen, missä määriteltäisiin perusta tulevien vuosien ikääntyvien palvelutarjonnalle, sen järjestämismuodoille ja laajuudelle.


Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä poliittisen vastuun toteutumista. Ajatuksena on, että valiokuntien jäsenet pääsevät vaikuttamaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Valiokuntamallista on käytössä kahdenlaista toimintatapaa. Valtuuston asema suhteessa kunnanhallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokuntien toimivat perinteisten lautakuntien tapaan päätöksiä tekevinä toimieliminä. Kunnanhallituksen asemaa korostava valiokuntamallissa, jossa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat ns. valmistelevina toimieliminä.

Valiokuntamalli tuo kuntiin toimintamallin, jossa poliittisesti tärkeistä asioista on käyty keskustelua ja tehty poliittista harkintaa ennen asioiden tuloa valtuuston ratkaistavaksi. Vertailukohtaa voi hakea eduskunnasta, jossa perusteellinen ja päättäjien kesken käytävä avoin keskustelu käydään valiokunnissa. Julkisessa täysistunnossa ja kunnissa valtuuston kokouksissa pidettävät puheet on suunnattu enemmän medialle ja kansalaisille.

Pirkkalassa on tällä vaalikaudella ollut käytössä ns. hybridimalli. Edelleen siis käytössä ovat perinteiset, pysyväisluonteiset päätöksiä tekevät toimielimet eli lautakunnat, joista kirjoitin jo ylempänä. Näiden rinnalle tällä vaalikaudella tuotiin valiokuntia. Valiokuntien määrästä, kokoonpanosta ja tehtävistä päättää pormestarin esittelystä kunnanhallitus. Pormestari myös vastaa valiokunnan kokoonpanosta käytävistä poliittisista neuvotteluista. Valiokuntien rooli on valmistelussa ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kunnan kokonaiskehittämisessä. Valiokunnilla ei ole päätösvaltaa. Valiokunnat voivat kutsua asiantuntijoita mukaan työskentelyynsä. Tällä hetkellä Pirkkalassa toimivat seuraavat Valiokunnat:

  • Elinvoimainen keskusta -valiokunta
  • Kulttuuripääkaupunkivaliokunta
  • HINKU-valiokunta (Hiilineutraalikunta)

Koska Pirkkalassa valiokunnat toimivat määräaikaisesti tarkkaan rajatun Kunnanhallituksen määrittelemän teeman/aiheen puitteissa valmistelevana elimenä eikä niillä ole päätösvaltaa, tulee Kunnanhallituksen huolehtia siitä, että Valiokuntien

  • Tehtävänannot ovat kunnan kannalta relevantteja
  • Valiokuntien valmistelutyön suositukset ja ohjeistukset otetaan läpinäkyvästi ja täysimääräisesti huomioon Kunnanhallituksen ja Valtuuston päätöksenteossa
  • Toimintaa ohjataan aktiivisesti Kunnanhallituksen toimesta

Jos valiokunnan tehtävänanto on kunnan kannalta merkittävä, olisi järkevää, että yksi tai useampi valiokunnan jäsenistä olisi jopa Kunnanhallituksen jäsen (kuten Elinvoimainen keskusta – valiokunnassa). Valiokuntamalli sinänsä on hyvä tapa osallistaa luottamushenkilöitä perinteisten listapalaverien ohella vapaamuotoisempaan ideointiin ja asioiden valmisteluun.

Pormestarimalli on herättänyt paljon kiinnostusta kunnissa ja malli on käytössä tällä hetkellä ainakin Helsingissä, Tuusulassa, Tampereella ja Pirkkalassa. Mallissa kunnanjohtajan sijaan valitaan valtuutettujen keskuudesta luottamushenkilö pormestariksi. Pormestari hoitaa perinteisesti kaupunginjohtajalle kuuluvia tehtäviä ja on kunnanhallituksen puheenjohtaja ja esittelijä. Myös viranhaltijajohdolla voi olla esittelyoikeus hallituksessa, joten keskeistä on sopia työnjaosta ylimmän viranhaltijajohdon kanssa.

Pormestari vahvistaa kunnan poliittista johtamista esimerkiksi tuomalla politiikan mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Lisäksi pormestari kasvottaa poliittista johtamista: kuntalaiset tietävät kuka kuntaa johtaa ja pormestarin koetaan olevan lähempänä kuntalaisia. Toisaalta mallia on Suomessa vierastettu muun muassa pelosta, että poliittinen valta keskittyisi pormestaripuolueelle. Pormestarimalli voi toisaalta vaikeuttaa päätöksentekoa politisoimalla valmistelutyön ja päätösesitykset – kunnanjohtaja koetaan ehkä näiltä osin neutraalimpana valmistelijana ja esittelijänä. Pormestari myös valitaan pääsääntöisesti yhdeksi valtuustokaudeksi eli neljäksi vuodeksi kerrallaan – tämä voi joidenkin asioiden osalta olla lyhyt aikajänne ja aiheuttaa epäjatkuvuutta hallintoon. Samoin pormestari tarvitsee rinnalleen virkamieskunnan johtoon kansliapäällikön hoitamaan kunnan operatiivista johtamista. On myös hyvä pitää mielessä vastuukysymykset – kunnanjohtaja toimii virkavastuulla kun taas pormestari toimii poliittisella vastuulla.

Pirkkalan puolueet Ylen vaalikoneessa – arvo- ja asiakysymysten yhteensopivuus

 

Nyt kun vaalit on käyty ja uusi valtuusto valittu, valtuusto on valinnut pormestarin ja muutkin luottamusmiespaikat jaettu, on ehkä turvallista palata vielä hetkeksi vaaleihin ja nimenomaan Pirkkalan kuntavaalien eri puolueiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneesen antamien arvo- ja asiakysymysten vastausten yhteensopivuuteen.

Kaikillahan meillä on ennakkokäsityksemme siitä, mitkä puolueet ovat arvoissaan ja asiakysymyksissään lähimpänä toisiaan – ja toisaalta, mitkä kauimpana toisistaan. Selvittääkseni asian todellisen tilan tein hieman data-analyysiä asiaan liittyen, koska Yle ystävällisesti julkaisee vaalikoneen vastaukset sellaisessa muodossa, että sitä on suhteellisen helppo käsitellä.

Yle Vaalikone - Pirkkala - perustiedot

Kysymyksiä vaalikoneessa oli 33 kappaletta. Ylen vaalikoneessa oli vastaukset saatavilla 99 Pirkkalan ehdokkaalle – kaiken kaikkiaan ehdokkaita vaaleissa Pirkkalassa oli 149 ehdokasta.  Kaikista eniten vastanneita ehdokkaista oli suhteellisesti Vihreillä ja kaikkein vähiten Kristillisdemokraateilla. Puolueen sisäinen hajonta sarakkeessa on pyritty mittaamaan ja kuvaamaan, kuinka suuri hajonta vastauksissa kysymyksiin oli kunkin puolueen sisällä. Mitä suurempi luku, sitä suurempi hajonta vastauksissa – ts. saman puolueen ehdokkaat olivat eri mieltä asioista. Mitä pienempi luku, sitä pienempi hajonta vastauksissa – ts. saman puolueen ehdokkaat olivat samaa mieltä asioista. Kaikkein suurinta hajonta vastauksissa oli Kokoomuksen ehdokkailla – tosin ero Keskustaan oli tässä mielessä hyvin pieni. Kaikkein yhdenmukaisimmat vastaukset olivat Kristillisdemokraattien edustajilla – tähän varmasti vaikutti kuitenkin myös se, että vaalikoneen vastaukset olivat saatavilla vain kolmelle ehdokkaalle yhdestätoista.

Alla näkyvässä kuvassa on sitten pyritty mittaamaan ja kuvaamaan puolueiden vastausten yhteensopivuutta – ts. miten lähellä kunkin puolueen ehdokkaiden vastaukset ovat olleet toisten puolueiden ehdokkaiden vastausten kanssa. Kuvassa puolueet on esitetty matriisimuodossa – kun valitaan sarakkeelta ja riviltä jokin puolue, saadaan näiden risteymäkohdassa sitten lukema puolueiden yhteensopivuudelle Ylen vaalikoneen vastausten suhteen. Mitä pienempi luku – sitä yhteensopivampia vastaukset ovat olleet. Mitä suurempi luku – sitä erilaisempia vastaukset ovat olleet. Vaakariveillä kullekin puolueelle on merkitty kaikkein yhteensopivin puolue vihreällä värillä ja epäsopivin puolue punaisella värillä.

SDPn ehdokkaiden kanssa kaikkein eniten samaa mieltä Ylen vaalikoneen arvo- ja asiakysymyksistä oli selkeästi Vihreä liitto. Kaikkein eniten vastaukset poikkesivat Kristillisdemokraattien kanssa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että SDP oli vastauksissaan keskimäärin melko yhteensopiva kaikkien puolueiden kanssa.

Kokoomuksen tapauksessa vastaukset olivat yhteensopivimmat Keskustan kanssa. Tosin vastausten yhteensopivuus oli lähes sama myös Perussuomalaisten kanssa. Selkeämmin Kokoomuslaiset ovat eri mieltä asioista Kristillisdemokraattien ja varsinkin Vasemmiston kanssa.

Vihreän liiton vastaukset olivat siis selkeästi yhteensopivimmat SDPn kanssa. Eniten erimielisyyttä oli Kristillisdemokraatteihin. Toiseksi eniten erimielisyyttä oli suhteessa Perussuomalaisiin, tosin huomattavasti vähemmän kuin Kristillisdemokraatteihin.

Perussuomalaiset olivat lähes yhtä samaa mieltä asioista Keskustan, Kokoomuksen ja SDPn kanssa. Selkeästi eniten erimielisyyttä oli Vasemmiston ja Kristillisdemokraattien vastauksiin.

Keskustan ehdokkaat olivat eniten samaa mieltä asioista Kokoomuksen kanssa – tosin lähes sama tulos oli Perussuomalaisten kanssa. Suurin ero oli selkeästi Vasemmistoliittoon.

Kristillisdemokraatit olivat eniten yhtä mieltä asioista SDPn kanssa. Suurin ero tuli Vasemmistoon. Kristillisdemokraattien vastaukset poikkesivat keskimäärärin eniten muiden vastauksista Vasemmiston kanssa.

Ei välttämättä liene yllätys, että Vasemmisto oli eniten samaa mieltä asioista SDPn kanssa. Toisaalta, Vasemmisto näyttäa olevan melko samaa mieltä asioista myös Vihreiden kanssa. Suurin ero vastauksissa oli Kristillisdemokraattien kanssa, mutta vastaukset poikkesivat huomattavasti myös suhteessa Keskustaan, Kokoomukseen ja Perussuomalaisiin.

Yle Vaalikone - Pirkkala - vastaukset

Tällainen vaalikonevastausten analyysi ei välttämättä kerro mitään, mutta on mielenkiintoista kuitenkin seurata, mitä (jos mitään) nämä tulokset kertovat eri puolueiden yhteistyökyvystä keskenään tulevalla valtuustokaudella.

Esittelin tässä vain analyysini pääkohdat, mutta minulta löytyy myös tarkempi – jopa kysymyskohtainen analyysi, minkä voin jakaa pyydettäessä.

Paluu 2012 kuntavaaleihin Pirkkalassa

quote-the-only-thing-we-learn-from-history-is-that-we-learn-nothing-from-history-georg-wilhelm-friedrich-hegel-344040

Tuo yllämainittu pitää usein turhankin hyvin paikkansa. No, ajattelin vähän muistella tässä kuitenkin, mistä keskusteltiin ja mitä tapahtui viime kunnallisvaalien aikaan.

Ensin vähän tilastotietoja.

Ehdokkaita/puolue 2012 vs 2017:

Puolue 2012 2017 Muutos
Suomen Keskusta 17 12 -5
Perussuomalaiset 22 15 -7
Itsenäisyyspuolue 6 0 -6
Suomen Kristillisdemokraatit 12 11 -1
Vihreä liitto 22 21 -1
Vasemmistoliitto 10 8 -2
Kansallinen Kokoomus 39 40 +1
Suomen Kommunistinen Puolue 1 0 -1
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 50 41 -9
Yhteensä ehdokkaita 179 148 -31

Vaikka jo 2012 vaaleissa puolueet valittelivat vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen, kiinnittyy huomio siihen, että ehdokkaita 2017 vaaleissa on huomattavasti vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämä on linjassa sen kanssa, että koko maassa kuntavaaliehdokkaiden määrä on laskenut. Eniten ehdokkaiden määrä on pudonnut SDPn, Perussuomalaisten, ja Keskustan riveissä. Kokonaan vaalikartalta ovat kadonneet Itsenäisyyspuolue ja Kommunistit. Minulle on myös pieni yllätys, että Pirkkalan Vihreiltä ehdokasmäärä on pudonnut yhdellä – koko maassahan Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden määrä on lisääntynyt reilusti. Kokoomus oli ainoa puolue, mikä pystyi lisäämään ehdokkaiden määrää – tosin vain yhden.

Pormestariehdokkaita 2012 olivat Raili Naskali (Keskusta), Helena Rissanen (SDP/Kristilliset/Perussuomalaiset), Hannu Routamaa (Kokoomus), Kari Talasmäki (Vihreät), Teppo Hoikkala (Vihreät), Pirjo Jukarainen (Vihreät), Riku Merikoski (Vihreät), Arja Rinneaho (Vihreät) ja Harri Aalto (Vasemmisto). Mielenkiintoista tuolloin oli, että Vihreillä oli viisi pormestariehdokasta.

Vaalien tulos ja puolueiden saamat valtuustopaikat näkyvät alla.

Puolue 2012 Valtuustopaikat
Suomen Keskusta 4
Perussuomalaiset 4
Itsenäisyyspuolue 0
Suomen Kristillisdemokraatit 1
Vihreä liitto 5
Vasemmistoliitto 2
Kansallinen Kokoomus 15
Suomen Kommunistinen Puolue 0
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 12
Yhteensä valtuustopaikkoja 43

Valtuustoon valitaan myös 2017 vaaleissa 43 ehdokasta. Edellisen kauden valtuutetuista 19 ei enää ole ehdolla – tämä tarkoittaa siis, että minimissään valtuustossa vaihtuu tuo määrä valtuutettuja.

Mitkä sitten olivat ajankohtaisia asioita 2012 vaalien alla? Luettelen tässä asioita, mitkä olivat esillä, mutta en korosta sitä, mitkä puolueet näitä esittivät.

Ehkä suurin tulevaisuuden huoli liittyi tuolloin suunnitteilla olevaan kunta- ja Sote-uudistukseen. Tuolloinhan vielä puhuttiin Sote-asioiden lisäksi kuntien pakkoliitoksista ja Pirkkalassakin oli huoli oman itsenäisyyden menettämisestä. Pakkoliitokset sittemmin kuopattiin ja jäljelle jäi Sote-uudistus, mikä nyt on edennyt kuluneen vaalikauden aikana. Onhan siinäkin toki kysymys kunnallisen päätöksentekovallan kaventamisesta, mutta pienemmässä määrin.

Huoli oli myös kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista Pirkkalassa. Esitettiin aravatuotannon lisäämistä.

Puhuttiin myös perheiden asemasta. Tavoitteita olivat muun muassa vanhempainetuuksien ja kotihoidontuen nostaminen työttömien peruspäivärahan tasolle lapsen ollessa alle 1.5 vuotias sekä kunnallisen kotiavun saaminen kaikille lapsiperheille. Samoin toivottiin, että päiväkotien ryhmäkoot eivät kasvaisi liian suuriksi. Myös erilaiset vaihtoehdot haluttiin pitää avoimina lapsiperheille ml. kotihoito ja perhepäivähoito.

Kuntatalous oli tietenkin myös esillä – toivottiin vakaata ja tervettä kuntataloutta. Samoin lähipalvelujen saatavuus oli esillä – erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten palvelut. Myös lähileikkipuistot ja niiden säilyttäminen mainittiin. Oikeus rakentaa asuntoja ja elinkeinotoimintaa haja-asutusalueille oli yksi teema.

Puhuttiin myös Pirkkalan nopeasta kasvusta. Oltiin huolissaan siitä, miten nopea Pirkkalan väkiluvun kasvu ja siihen liittyvä rakentamisen ja liikenteen lisääntyminen muuttaa Pirkkalan ilmettä ja luontoa.

Kestopuheenaihe Pirkkalan oma uimahalli oli myös esillä, tosin ehdotettiin myös, että uimahalli tulisi rakentaa Tampereen rajalle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Samoin pohdittiin myös mahdollisuutta, että osa investoinnista tehtäisiin yksityisin varoin. Uimahallia pidettiin toisaalta kalliina investointina, millä on myös suuret käyttökustannukset vuosittain.

Jo tuolloin keskustelussa oli myös huonokuntoisen kunnantalon purkaminen ja koko korttelin rakentaminen uusiksi. Puhuttiin 11-kerroksisesta asuintalosta ja liiketiloista katutasossa. Aivan maaliin asti tämä hanke ei ehtinyt edetä edellisellä valtuustokaudella.

Kuntalaisten verojen nostamisesta toiset olivat sitä mieltä, että on mahdollista nostaa, toiset taas olivat veronkorotuksia vastaan tai näkivät, että niille ei ole tarvetta. No, kuluneella kaudella kunnan tulovero taisi pysyä samalla tasolla (20), mutta kiinteistöveroa nostettiin verovuodelle 2017 seuraavasti; yleinen kiinteistövero 0.90 -> 1.05, vakituinen asuinrakennus 0.45 -> 0.55 ja muut asuinrakennukset 0.95 -> 1.05.

Toivottiin myös, että kuntalaisia olisi kuultava enemmän päätöksenteossa – varsinkin kaavoitusasioissa.

Pirkkalassa pidettiin vaalien alla lukiolaisten ja ysiluokkalaisten vaalipaneeli – siellä selkeä toive oli, että Pirkkalaan pitää saada uusi lukio. Tämä toivehan on nyt toteutumassa, mikä on hieno asia. Samoin toivottiin uuden lukion yhteyteen toisen asteen ammatillista koulutusta – tämäkin on toteutumassa lentokoneasennuslinjan myötä. Toivottiin myös parempaa joukkoliikennettä, mitä nuoret voisivat käyttää. Viime valtuustokauden aikana tehtyjen liikenneuudistusten myötä joukkoliikenneyhteydet Pirkkalassa/Pirkkalasta ovat selkeästi parantuneet. Eli, nuorten toiveita on kohtuullisen hyvin pystytty viime kaudella toteuttamaan.

Eli, aika paljon on samoja teemoja kuin nyt vuoden 2017 vaaleissa. Itse olen iloinen siitä, että kuntien pakkoliitoksista luovuttiin. Samoin on hienoa, että pirkkalalaisten nuorten varsin konkreettisiin toiveisiin on pystytty ainakin osittain vastaamaan.

 

Ajatuksiani liittyen Pirkkalan kuntavaalipaneeliin 22.3.

 

vaalipaneeli

 

Osallistuin 22.3. Pirkan Opiston ja Pirkkalainen lehden järjestämään vaalipaneeliin kunnan valtuustosalissa. Panelisteina olivat kuntavaaliehdokkaat Riitta Kuismanen (kristillisdemokraatti, pormestariehdokas), Mikko Kuoppa (vasemmistoliitto), Arja Rinneaho (vihreät, pormestariehdokas), Marko Jarva (kokoomus, pormestariehdokas), Armi Kärki (perussuomalaiset, pormestariehdokas), Heikki Riihimäki (keskusta) ja Janika Lanne (sdp/sitoutumaton, pormestariehdokas).

Tilaisuuden alusti nykyinen pormestari Helena Rissanen, hän nosti esityksessään seuraavat asiat Pirkkalan tulevaisuuden haasteina.

haasteet

 

Kommentoin tässä joitakin vaalipaneelissa esiin nousseita teemoja, mitkä liittyvät osittain myös yllä mainittuihin haasteisiin.

Pirkkalan kunta on hyötynyt viime vuosina teollisuustonttien myynnistä yrityksille ja asuntotonttien myynnistä lähinnä rakennusyrityksille. Esimerkiksi viime vuonna Pirkkalan kunnan talous oli lähes 7 MEUR ylijäämäinen – iso osa tästä ylijäämästä tuli nimenomaan tonttimyynnistä. Pirkkalan kunnan maapinta-ala on kuitenkin rajallinen – 81 neliökilometriä, joten selkeästi jossain vaiheessa tämä tulolähde tulee ehtymään. Kunnan talouden pitkän tähtäimen taloussuunnittelussa tämä muutos on otettava huomioon – tonttimyynnin varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa. Edelliseen liittyen – tulee myös tarkastella kriittisesti sitä, kuinka tiiviiksi ohitustien ja Pyhäjärven välinen alue halutaan rakentaa. On ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi nykyinen pururata, mukaan luettuna Vähäjärven ympäristö, pystytään säilyttämään yhtenäisenä ulkoilualueena – tämä on tärkeää erityisesti ohitustien sisäpuolella asuvien asukkaiden viihtyisyyden kannalta.

Kunnan elinvoimaisuuden, viihtyisyyden ja identiteetin kannalta olisi tärkeää kehittää Pirkkalan kuntakeskusta. Mielestäni kuntakeskusta tulee rakentaa ylöspäin – ts. korkeahkoja asuinkerrostaloja – samaa mieltä oli suurin osa tapahtuman osallistujista ja panelisteista. Samoin kuntakeskukseen tulisi rakentaa asianmukaisia liiketiloja sekä kunnan eri funktioille toimivat tilat. Jotta Pirkkalan keskustaan ja sen tuntumaan saataisiin enemmän kuntalaisia ja jopa vieraspaikkakuntalaisia viettämään aikaansa, tulisi Naistenmatkanlahden/Virkaniemen aluetta kehittää. Vierasvenesatama, kahvila-ravintola ja miksei jopa laivayhteys Ratinaan lisäisivät keskusta-alueen houkuttelevuutta. Pirkkalan taajamayleiskaavassa Naistenmatkanlahden alue on jo merkitty satama-alueeksi ja Virkaniemi virkistysalueeksi, minne voidaan rakentaa virkistystoimintaa tukevia rakennuksia.

 

Naistenmatka

 

Vaalipaneelissa ei haluttu varsinaisesti keskustella Sote-uudistuksesta. Kuitenkin keskustelussa osa edustajista otti voimakkaasti kantaa Sote-uudistusta vastaan. Sote-uudistus on nyt siis joka tapauksessa tulossa ja siinä voi nähdä positiivisiakin piirteitä. Jo nykyään moni pieni kunta on lähes ylitsepääsemättömissä ongelmissa Sote-kustannustensa kanssa. Se, että maakunta ottaa järjestelyvastuun on pelastus näille kunnille talousmielessä. Vaikka Pirkkalassa tällä hetkellä ei Sote-kustannusten kanssa suuria ongelmia ole, on kuitenkin otettava huomioon tulevaisuus. Tämän linkin takana olevassa artikkelissa todetaan, että Pirkkala on yksi Suomen nopeiten ikääntyviä kuntia ja Sote-kulut tulevat tämän myötä tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti. Pidemmän päälle siis se, että maakunta järjestää Sote-palvelut on eduksi pirkkalalaisille. Tässä otan kantaa siis nimenomaan järjestelyvastuuseen – maakunnan “leveämmät hartiat” pystyvät paremmin turvaamaan palvelut kaikille koko Suomessa. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että Pirkkalassa tulisi säilyttää paikalliset Sote-palvelupisteet. Tähän tulee tulevan valtuuston ja paikallisten maakuntaedustajien aktiivisesti pyrkiä. Sitä 12.5% vero-osuutta, mitä nyt ollaan kunnalisverosta ohjaamassa maakunnille pidän melko suurena. Tämä asettaa haasteita, miten jäljelle jäävällä vero-osuudella pystytään rahoittamaan jäljelle jäävä kunnan toiminta ml. koulutus ja sivistys, infrainvestoinnit jne. Nythän kunnalle jää edelleen valta nostaa omaa veroprosenttiaan eikä alunperin kaavailtua suoja-aikaakaan veronkorotuksille ilmeisesti ole tulossa. Toivon, että järkevällä taloudenpidolla Pirkkalan kunnallisveroa ei tarvitse Sote-uudistuksen jälkeen nostaa – Suomi on jo korkean henkilöverotuksen maa, enkä kannata sitä, että kuntalaisten kokonaisverorasitus kasvaa (siis sisältäen välilliset, kuten arvonlisäverotus sekä välittömät kuten kunta- ja valtionverotus). Toivoisin myös, että Sote-uudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen onnistumisen yhtenä päämittarina käytettäisiin sitä, paljonko maakunnan Sote-kustannukset ovat verrattuna aiempaan, kuntakohtaiseen kustannusrakenteeseen. Jos Sote-uudistuksen myötä kokonaiskustannustasoa ei pystytä laskemaan, pidän uudistusta  epäonnistuneena. Valinnanvapauteen en osaa tässä ottaa kantaa, koska en tunne suunnitelmia riittävän hyvin. Yksityisten tuottajien käytön lisääminen voi onnistuakin, mutta siihen liittyy myös riskejä, kuten tuottajien konsolidoituminen suuriin tuottajiin, sitä myötä kilpailun väheneminen ja siten toimittajan lisääntyvä hinnoitteluvoima vs ostaja. Yksityisten tuottajien käyttö vaatii myös rautaista hankinta- ja kilpailutusosaamista maakunnassa. On kaikin keinoin pyrittävä siihen, että mitään toimittajaloukkua (vendor lock-in) ei pääse syntymään – näin pyritään aina toimimaan myös yksityisen puolen ulkoistushankkeissa.

Ehkä kiivain keskustelu vaalipaneelissa käytiin liittyen tulevaan pormestariin. Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö pormestari tulla kuntavaaleissa eniten valtuustopaikkoja saaneesta puolueesta. Itse olen sitä mieltä, että kyllä. Periaatehan on hyvin samanlainen kuin eduskuntavaaleissa. Puolueet tekevät hyvissä ajoin ennen vaaleja selväksi omat pääministeriehdokkaansa. Sitten vaalivoittajapuolue tämän pääministeriehdokkaan kanssa aloittaa hallitusneuvottelut – ja lopulta pääministeri tulee vaalit voittaneesta puolueesta. Tässä mielessä kannatan, että pormestari valitaan valtuustoryhmän suurimmasta puolueesta. Vain siten kuntalaiset itse pystyvät edes jotenkin vaikuttamaan kuntansa pormestarivalintaan – ellei ole mahdollista, että kuntalaiset valitsevat pormestarin suoraan henkilövaalissa.

Cafe Coffinolla 25.2.

Cafe Coffino 250217

Lauantaina 25.2. olin mukana nyt toista kertaa Cafe Coffinolla Pirkkalan Kokoomuksen kuntavaalitapahtumassa. Tällä kertaa oli turha jännitys poissa ja kahvin ohessa oli mukava keskustella pirkkalalaisten ja vähän muidenkin kanssa Pirkkalan asioista. Teemoina tällä kertaa nousivat esiin muun muassa vanhustenhoito ja omaishoito – ja siihen liittyvät ongelmat. Samoin keskustelimme Sote uudistuksesta ja siitä, mitä se mahdollisesti tarkoittaa Pirkkalassa. Kävimme myös hyvän keskustelun vanhemman rouvashenkilön kanssa nuorten tilanteesta. Hän kantoi erityisesti huolta nuorten syrjäytymisestä. Keskustelimme Kokoomuksen aloitteesta pyrkiä varmistamaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastamiseen, mitä pidimme hyvänä ja kannatettavana hankkeena. Tähän rouvalla oli erittäin hyvä näkökulma, mitä emme saa unohtaa. Mikä sitten se mekanismi onkin, millä jokaiselle lapselle varmistetaan harrastus, se ei saa olla sellainen keino, mikä eriarvoistaa kyseisen lapsen/nuoren muiden ikätovereiden silmissä.

Seuraavat tapahtumat Cafe Coffinolla ovat 11.3., 18.3., 25.3. ja 8.4.

Kiitos hyvistä keskusteluista ja tavataan taas Cafe Coffinolla!

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät

Lentomatkustus_kaikki

Viime aikoina on puhuttu Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämisestä. Löysin mielenkiintoista tilastotietoa matkustajamääristä Finavian sivuilta. Nämä tilastot kertovat karua tarinaa Tampere-Pirkkalan osalta. Kuten yllä kuvaajasta näkyy, välillä 2005-2016 Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä on pudonnut alle kolmasosaan huippuvuodesta 2008 (709356 matkustajaa) vuoteen 2016 (208930 matkustajaa) verrattuna. Samaan aikaan Turun matkustajamäärä on pysynyt suhteellisen samana kun taas Oulun matkustajamäärä on noussut huomattavasti.

Tilannetta avaa, kun kokonaismatkustajamäärä jaetaan kotimaan ja kansainväliseen liikenteeseen. Alla kuvaajassa näkyy kotimaanliikenteen osuus.

Lentomatkustus_kotimaaKuvaajasta näkyy, että Oulussa ylivoimainen enemmistö matkustajista on kotimaan liikenteen matkustajia. Tämä on tietysti ymmärrettävää, kun miettii Oulun etäisyyttä muualle Suomeen esimerkiksi Helsinkiin. Kuvasta myös näkyy, että Tampere-Pirkkalan kotimaan liikenne on ollut suhteellisen tasaista. Tarkastelujaksolla huippuvuosi liikenteessä oli vuonna 2006 (119432 matkustajaa), mikä oli suhteellisen lähellä vuoden 2016 (86278 matkustajaa) tasoa.

Lentomatkustus_kansainvalinen

Lentomatkustuksen määrän romahtaminen Tampere-Pirkkalan kentällä selittyykin kansainvälisen liikenteen voimakkaalla vähenemisellä. Yllä olevassa kuvaajassa huippuvuosi oli vuosi 2008 (601402 matkustajaa), kun taas matalin matkustajamäärä oli viime vuonna 2016 (122652 matkustajaa). Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärän putoaminen vajaassa kymmenessä vuodessa melkein viidennekseen on melkoinen romahdus.

Ainakin yksi selittävä syy kansainvälisen liikenteen vähenemiseen on Ryanairin lentojen raju karsiminen Tampereelta. Halpalentoyhtiön merkitys kansainvälisessä liikenteessä ja liikenteessä ylipäänsä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on siis erittäin merkittävä. Tampere-Pirkkalan kentälle on pyrittävä saamaan aktiivisella toiminnalla houkuteltua lisää halpalentoyhtiöiden lentovuoroja. On esimerkiksi mietittävä, miten halpalentoyhtiöiden toimintaa voitaisiin helpottaa ja kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Potentiaalia on, kuten huippuvuodet osoittavat.

Ensimmäinen kuntavaalitapahtumani

Caffino280117

 

Lauantaina 28.1. osallistuin ensimmäiseen kuntavaalitapahtumaani Cafe Coffinolla Pirkkalan Citymarketin yhteydessä (mukana oli myös pormestariehdokas Marko Jarva puolisoineen, kuvassa). Meitä oli siellä kymmenkunta Pirkkalan Kokoomuksen kuntavaaliehdokasta keskustelemassa kuntalaisten kanssa ajankohtaisista asioista Pirkkalassa sekä tulevista kuntavaaleista. Aluksi tietysti tilanne jännitti uutuuttaan, koska en ole vastaaviin tapahtumiin aiemmin osallistunut. Kun sitten ryhdyin keskustelemaan kuntalaisten kanssa huomasin nopeasti, että jännittäminen oli ollut turhaa. Keskustelut olivat erittäin hyviä ja mukaansatempaavia, joten jännitys unohtui nopeasti. Tapaamillani kuntalaisilla oli erittäin hyviä näkemyksiä ja ajatuksia liittyen moniin tärkeisiin asioihin. Tällaisissa keskusteluissa helposti menee sekaisin kuntapolitiikka ja valtakunnan politiikka, mutta tässä sen kummemmin erittelemättä aiheita, joista keskusteltiin: liika byrokratia, mikä hankaloittaa ja nostaa kustannuksia ammatinharjoittamisessa, vanhustenhoito ja sen taso Pirkkalassa, väestö- ja asuntopolitiikka Pirkkalassa sekä tietysti avoimet kysymykset ja huoli tulevaisuudesta liittyen Sote- ja maakuntauudistukseen.

Selkeästi nimenomaan Sote-uudistus herättää paljon kysymyksiä kuntalaisissa – mitä tämä tarkoittaa minulle käytännössä? Onko Pirkkalassa vielä tulevaisuudessa terveyskeskus? Missä muodossa? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minun käyttämissäni palveluissa? Selvää on, että Sote- ja maakuntauudistuksesta täytyy kommunikoida kuntalaisille selkeästi nykyistä enemmän. Tietysti asiaa hankaloittaa se, että asioiden suunnittelu ja valmistelu on vielä pahasti kesken – sekä valtakunnan että maakuntien tasolla.

Tapahtuma oli erittäin positiivinen kokemus – tulen osallistumaan näihin mahdollisuuksien mukaan jatkossakin. Seuraavat tapahtumat Cafe Coffinolla ovat 25.2., 11.3., 18.3., 25.3. ja 8.4.

Kiitos hyvistä keskusteluista ja tavataan Coffinolla!

Asumismuodot Pirkkalassa

asumismuoto_kuvaajaTilastot ovat toisinaan kiehtovia. Tutkin mielenkiinnosta erilaisia tilastotietoja Pirkanmaan kunnista tilastokeskuksen internet sivuilta. Yksi mitattu suure sivuilla oli rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus. Tilastotieto ulottui vuosille 2005-2015. Yllä näkyvästä kuvaajasta käy ilmi, että Tampereen seudun lähikunnista nimenomaan Pirkkalassa on kyseisenä ajanjaksona rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus pienentynyt merkittävästi. Mitä mieltä sinä olet tästä kehityksestä – kommentoi?