Tuo yllämainittu pitää usein turhankin hyvin paikkansa. No, ajattelin vähän muistella tässä kuitenkin, mistä keskusteltiin ja mitä tapahtui viime kunnallisvaalien aikaan.
Ensin vähän tilastotietoja.
Ehdokkaita/puolue 2012 vs 2017:
Puolue | 2012 | 2017 | Muutos |
---|---|---|---|
Suomen Keskusta | 17 | 12 | -5 |
Perussuomalaiset | 22 | 15 | -7 |
Itsenäisyyspuolue | 6 | 0 | -6 |
Suomen Kristillisdemokraatit | 12 | 11 | -1 |
Vihreä liitto | 22 | 21 | -1 |
Vasemmistoliitto | 10 | 8 | -2 |
Kansallinen Kokoomus | 39 | 40 | +1 |
Suomen Kommunistinen Puolue | 1 | 0 | -1 |
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue | 50 | 41 | -9 |
Yhteensä ehdokkaita | 179 | 148 | -31 |
Vaikka jo 2012 vaaleissa puolueet valittelivat vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen, kiinnittyy huomio siihen, että ehdokkaita 2017 vaaleissa on huomattavasti vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämä on linjassa sen kanssa, että koko maassa kuntavaaliehdokkaiden määrä on laskenut. Eniten ehdokkaiden määrä on pudonnut SDPn, Perussuomalaisten, ja Keskustan riveissä. Kokonaan vaalikartalta ovat kadonneet Itsenäisyyspuolue ja Kommunistit. Minulle on myös pieni yllätys, että Pirkkalan Vihreiltä ehdokasmäärä on pudonnut yhdellä – koko maassahan Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden määrä on lisääntynyt reilusti. Kokoomus oli ainoa puolue, mikä pystyi lisäämään ehdokkaiden määrää – tosin vain yhden.
Pormestariehdokkaita 2012 olivat Raili Naskali (Keskusta), Helena Rissanen (SDP/Kristilliset/Perussuomalaiset), Hannu Routamaa (Kokoomus), Kari Talasmäki (Vihreät), Teppo Hoikkala (Vihreät), Pirjo Jukarainen (Vihreät), Riku Merikoski (Vihreät), Arja Rinneaho (Vihreät) ja Harri Aalto (Vasemmisto). Mielenkiintoista tuolloin oli, että Vihreillä oli viisi pormestariehdokasta.
Vaalien tulos ja puolueiden saamat valtuustopaikat näkyvät alla.
Puolue | 2012 Valtuustopaikat |
---|---|
Suomen Keskusta | 4 |
Perussuomalaiset | 4 |
Itsenäisyyspuolue | 0 |
Suomen Kristillisdemokraatit | 1 |
Vihreä liitto | 5 |
Vasemmistoliitto | 2 |
Kansallinen Kokoomus | 15 |
Suomen Kommunistinen Puolue | 0 |
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue | 12 |
Yhteensä valtuustopaikkoja | 43 |
Valtuustoon valitaan myös 2017 vaaleissa 43 ehdokasta. Edellisen kauden valtuutetuista 19 ei enää ole ehdolla – tämä tarkoittaa siis, että minimissään valtuustossa vaihtuu tuo määrä valtuutettuja.
Mitkä sitten olivat ajankohtaisia asioita 2012 vaalien alla? Luettelen tässä asioita, mitkä olivat esillä, mutta en korosta sitä, mitkä puolueet näitä esittivät.
Ehkä suurin tulevaisuuden huoli liittyi tuolloin suunnitteilla olevaan kunta- ja Sote-uudistukseen. Tuolloinhan vielä puhuttiin Sote-asioiden lisäksi kuntien pakkoliitoksista ja Pirkkalassakin oli huoli oman itsenäisyyden menettämisestä. Pakkoliitokset sittemmin kuopattiin ja jäljelle jäi Sote-uudistus, mikä nyt on edennyt kuluneen vaalikauden aikana. Onhan siinäkin toki kysymys kunnallisen päätöksentekovallan kaventamisesta, mutta pienemmässä määrin.
Huoli oli myös kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista Pirkkalassa. Esitettiin aravatuotannon lisäämistä.
Puhuttiin myös perheiden asemasta. Tavoitteita olivat muun muassa vanhempainetuuksien ja kotihoidontuen nostaminen työttömien peruspäivärahan tasolle lapsen ollessa alle 1.5 vuotias sekä kunnallisen kotiavun saaminen kaikille lapsiperheille. Samoin toivottiin, että päiväkotien ryhmäkoot eivät kasvaisi liian suuriksi. Myös erilaiset vaihtoehdot haluttiin pitää avoimina lapsiperheille ml. kotihoito ja perhepäivähoito.
Kuntatalous oli tietenkin myös esillä – toivottiin vakaata ja tervettä kuntataloutta. Samoin lähipalvelujen saatavuus oli esillä – erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten palvelut. Myös lähileikkipuistot ja niiden säilyttäminen mainittiin. Oikeus rakentaa asuntoja ja elinkeinotoimintaa haja-asutusalueille oli yksi teema.
Puhuttiin myös Pirkkalan nopeasta kasvusta. Oltiin huolissaan siitä, miten nopea Pirkkalan väkiluvun kasvu ja siihen liittyvä rakentamisen ja liikenteen lisääntyminen muuttaa Pirkkalan ilmettä ja luontoa.
Kestopuheenaihe Pirkkalan oma uimahalli oli myös esillä, tosin ehdotettiin myös, että uimahalli tulisi rakentaa Tampereen rajalle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Samoin pohdittiin myös mahdollisuutta, että osa investoinnista tehtäisiin yksityisin varoin. Uimahallia pidettiin toisaalta kalliina investointina, millä on myös suuret käyttökustannukset vuosittain.
Jo tuolloin keskustelussa oli myös huonokuntoisen kunnantalon purkaminen ja koko korttelin rakentaminen uusiksi. Puhuttiin 11-kerroksisesta asuintalosta ja liiketiloista katutasossa. Aivan maaliin asti tämä hanke ei ehtinyt edetä edellisellä valtuustokaudella.
Kuntalaisten verojen nostamisesta toiset olivat sitä mieltä, että on mahdollista nostaa, toiset taas olivat veronkorotuksia vastaan tai näkivät, että niille ei ole tarvetta. No, kuluneella kaudella kunnan tulovero taisi pysyä samalla tasolla (20), mutta kiinteistöveroa nostettiin verovuodelle 2017 seuraavasti; yleinen kiinteistövero 0.90 -> 1.05, vakituinen asuinrakennus 0.45 -> 0.55 ja muut asuinrakennukset 0.95 -> 1.05.
Toivottiin myös, että kuntalaisia olisi kuultava enemmän päätöksenteossa – varsinkin kaavoitusasioissa.
Pirkkalassa pidettiin vaalien alla lukiolaisten ja ysiluokkalaisten vaalipaneeli – siellä selkeä toive oli, että Pirkkalaan pitää saada uusi lukio. Tämä toivehan on nyt toteutumassa, mikä on hieno asia. Samoin toivottiin uuden lukion yhteyteen toisen asteen ammatillista koulutusta – tämäkin on toteutumassa lentokoneasennuslinjan myötä. Toivottiin myös parempaa joukkoliikennettä, mitä nuoret voisivat käyttää. Viime valtuustokauden aikana tehtyjen liikenneuudistusten myötä joukkoliikenneyhteydet Pirkkalassa/Pirkkalasta ovat selkeästi parantuneet. Eli, nuorten toiveita on kohtuullisen hyvin pystytty viime kaudella toteuttamaan.
Eli, aika paljon on samoja teemoja kuin nyt vuoden 2017 vaaleissa. Itse olen iloinen siitä, että kuntien pakkoliitoksista luovuttiin. Samoin on hienoa, että pirkkalalaisten nuorten varsin konkreettisiin toiveisiin on pystytty ainakin osittain vastaamaan.