Viime aikoina on puhuttu Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämisestä. Löysin mielenkiintoista tilastotietoa matkustajamääristä Finavian sivuilta. Nämä tilastot kertovat karua tarinaa Tampere-Pirkkalan osalta. Kuten yllä kuvaajasta näkyy, välillä 2005-2016 Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä on pudonnut alle kolmasosaan huippuvuodesta 2008 (709356 matkustajaa) vuoteen 2016 (208930 matkustajaa) verrattuna. Samaan aikaan Turun matkustajamäärä on pysynyt suhteellisen samana kun taas Oulun matkustajamäärä on noussut huomattavasti.

Tilannetta avaa, kun kokonaismatkustajamäärä jaetaan kotimaan ja kansainväliseen liikenteeseen. Alla kuvaajassa näkyy kotimaanliikenteen osuus.

Kuvaajasta näkyy, että Oulussa ylivoimainen enemmistö matkustajista on kotimaan liikenteen matkustajia. Tämä on tietysti ymmärrettävää, kun miettii Oulun etäisyyttä muualle Suomeen esimerkiksi Helsinkiin. Kuvasta myös näkyy, että Tampere-Pirkkalan kotimaan liikenne on ollut suhteellisen tasaista. Tarkastelujaksolla huippuvuosi liikenteessä oli vuonna 2006 (119432 matkustajaa), mikä oli suhteellisen lähellä vuoden 2016 (86278 matkustajaa) tasoa.

Lentomatkustuksen määrän romahtaminen Tampere-Pirkkalan kentällä selittyykin kansainvälisen liikenteen voimakkaalla vähenemisellä. Yllä olevassa kuvaajassa huippuvuosi oli vuosi 2008 (601402 matkustajaa), kun taas matalin matkustajamäärä oli viime vuonna 2016 (122652 matkustajaa). Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärän putoaminen vajaassa kymmenessä vuodessa melkein viidennekseen on melkoinen romahdus.

Ainakin yksi selittävä syy kansainvälisen liikenteen vähenemiseen on Ryanairin lentojen raju karsiminen Tampereelta. Halpalentoyhtiön merkitys kansainvälisessä liikenteessä ja liikenteessä ylipäänsä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on siis erittäin merkittävä. Tampere-Pirkkalan kentälle on pyrittävä saamaan aktiivisella toiminnalla houkuteltua lisää halpalentoyhtiöiden lentovuoroja. On esimerkiksi mietittävä, miten halpalentoyhtiöiden toimintaa voitaisiin helpottaa ja kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Potentiaalia on, kuten huippuvuodet osoittavat.

Lauantaina 28.1. osallistuin ensimmäiseen kuntavaalitapahtumaani Cafe Coffinolla Pirkkalan Citymarketin yhteydessä (mukana oli myös pormestariehdokas Marko Jarva puolisoineen, kuvassa). Meitä oli siellä kymmenkunta Pirkkalan Kokoomuksen kuntavaaliehdokasta keskustelemassa kuntalaisten kanssa ajankohtaisista asioista Pirkkalassa sekä tulevista kuntavaaleista. Aluksi tietysti tilanne jännitti uutuuttaan, koska en ole vastaaviin tapahtumiin aiemmin osallistunut. Kun sitten ryhdyin keskustelemaan kuntalaisten kanssa huomasin nopeasti, että jännittäminen oli ollut turhaa. Keskustelut olivat erittäin hyviä ja mukaansatempaavia, joten jännitys unohtui nopeasti. Tapaamillani kuntalaisilla oli erittäin hyviä näkemyksiä ja ajatuksia liittyen moniin tärkeisiin asioihin. Tällaisissa keskusteluissa helposti menee sekaisin kuntapolitiikka ja valtakunnan politiikka, mutta tässä sen kummemmin erittelemättä aiheita, joista keskusteltiin: liika byrokratia, mikä hankaloittaa ja nostaa kustannuksia ammatinharjoittamisessa, vanhustenhoito ja sen taso Pirkkalassa, väestö- ja asuntopolitiikka Pirkkalassa sekä tietysti avoimet kysymykset ja huoli tulevaisuudesta liittyen Sote- ja maakuntauudistukseen.

Selkeästi nimenomaan Sote-uudistus herättää paljon kysymyksiä kuntalaisissa – mitä tämä tarkoittaa minulle käytännössä? Onko Pirkkalassa vielä tulevaisuudessa terveyskeskus? Missä muodossa? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minun käyttämissäni palveluissa? Selvää on, että Sote- ja maakuntauudistuksesta täytyy kommunikoida kuntalaisille selkeästi nykyistä enemmän. Tietysti asiaa hankaloittaa se, että asioiden suunnittelu ja valmistelu on vielä pahasti kesken – sekä valtakunnan että maakuntien tasolla.

Tapahtuma oli erittäin positiivinen kokemus – tulen osallistumaan näihin mahdollisuuksien mukaan jatkossakin. Seuraavat tapahtumat Cafe Coffinolla ovat 25.2., 11.3., 18.3., 25.3. ja 8.4.

Kiitos hyvistä keskusteluista ja tavataan Coffinolla!

Tilastot ovat toisinaan kiehtovia. Tutkin mielenkiinnosta erilaisia tilastotietoja Pirkanmaan kunnista tilastokeskuksen internet sivuilta. Yksi mitattu suure sivuilla oli rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus. Tilastotieto ulottui vuosille 2005-2015. Yllä näkyvästä kuvaajasta käy ilmi, että Tampereen seudun lähikunnista nimenomaan Pirkkalassa on kyseisenä ajanjaksona rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus pienentynyt merkittävästi. Mitä mieltä sinä olet tästä kehityksestä – kommentoi?