Pirkkalan puolueet Ylen vaalikoneessa – arvo- ja asiakysymysten yhteensopivuus

 

Nyt kun vaalit on käyty ja uusi valtuusto valittu, valtuusto on valinnut pormestarin ja muutkin luottamusmiespaikat jaettu, on ehkä turvallista palata vielä hetkeksi vaaleihin ja nimenomaan Pirkkalan kuntavaalien eri puolueiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneesen antamien arvo- ja asiakysymysten vastausten yhteensopivuuteen.

Kaikillahan meillä on ennakkokäsityksemme siitä, mitkä puolueet ovat arvoissaan ja asiakysymyksissään lähimpänä toisiaan – ja toisaalta, mitkä kauimpana toisistaan. Selvittääkseni asian todellisen tilan tein hieman data-analyysiä asiaan liittyen, koska Yle ystävällisesti julkaisee vaalikoneen vastaukset sellaisessa muodossa, että sitä on suhteellisen helppo käsitellä.

Yle Vaalikone - Pirkkala - perustiedot

Kysymyksiä vaalikoneessa oli 33 kappaletta. Ylen vaalikoneessa oli vastaukset saatavilla 99 Pirkkalan ehdokkaalle – kaiken kaikkiaan ehdokkaita vaaleissa Pirkkalassa oli 149 ehdokasta.  Kaikista eniten vastanneita ehdokkaista oli suhteellisesti Vihreillä ja kaikkein vähiten Kristillisdemokraateilla. Puolueen sisäinen hajonta sarakkeessa on pyritty mittaamaan ja kuvaamaan, kuinka suuri hajonta vastauksissa kysymyksiin oli kunkin puolueen sisällä. Mitä suurempi luku, sitä suurempi hajonta vastauksissa – ts. saman puolueen ehdokkaat olivat eri mieltä asioista. Mitä pienempi luku, sitä pienempi hajonta vastauksissa – ts. saman puolueen ehdokkaat olivat samaa mieltä asioista. Kaikkein suurinta hajonta vastauksissa oli Kokoomuksen ehdokkailla – tosin ero Keskustaan oli tässä mielessä hyvin pieni. Kaikkein yhdenmukaisimmat vastaukset olivat Kristillisdemokraattien edustajilla – tähän varmasti vaikutti kuitenkin myös se, että vaalikoneen vastaukset olivat saatavilla vain kolmelle ehdokkaalle yhdestätoista.

Alla näkyvässä kuvassa on sitten pyritty mittaamaan ja kuvaamaan puolueiden vastausten yhteensopivuutta – ts. miten lähellä kunkin puolueen ehdokkaiden vastaukset ovat olleet toisten puolueiden ehdokkaiden vastausten kanssa. Kuvassa puolueet on esitetty matriisimuodossa – kun valitaan sarakkeelta ja riviltä jokin puolue, saadaan näiden risteymäkohdassa sitten lukema puolueiden yhteensopivuudelle Ylen vaalikoneen vastausten suhteen. Mitä pienempi luku – sitä yhteensopivampia vastaukset ovat olleet. Mitä suurempi luku – sitä erilaisempia vastaukset ovat olleet. Vaakariveillä kullekin puolueelle on merkitty kaikkein yhteensopivin puolue vihreällä värillä ja epäsopivin puolue punaisella värillä.

SDPn ehdokkaiden kanssa kaikkein eniten samaa mieltä Ylen vaalikoneen arvo- ja asiakysymyksistä oli selkeästi Vihreä liitto. Kaikkein eniten vastaukset poikkesivat Kristillisdemokraattien kanssa. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että SDP oli vastauksissaan keskimäärin melko yhteensopiva kaikkien puolueiden kanssa.

Kokoomuksen tapauksessa vastaukset olivat yhteensopivimmat Keskustan kanssa. Tosin vastausten yhteensopivuus oli lähes sama myös Perussuomalaisten kanssa. Selkeämmin Kokoomuslaiset ovat eri mieltä asioista Kristillisdemokraattien ja varsinkin Vasemmiston kanssa.

Vihreän liiton vastaukset olivat siis selkeästi yhteensopivimmat SDPn kanssa. Eniten erimielisyyttä oli Kristillisdemokraatteihin. Toiseksi eniten erimielisyyttä oli suhteessa Perussuomalaisiin, tosin huomattavasti vähemmän kuin Kristillisdemokraatteihin.

Perussuomalaiset olivat lähes yhtä samaa mieltä asioista Keskustan, Kokoomuksen ja SDPn kanssa. Selkeästi eniten erimielisyyttä oli Vasemmiston ja Kristillisdemokraattien vastauksiin.

Keskustan ehdokkaat olivat eniten samaa mieltä asioista Kokoomuksen kanssa – tosin lähes sama tulos oli Perussuomalaisten kanssa. Suurin ero oli selkeästi Vasemmistoliittoon.

Kristillisdemokraatit olivat eniten yhtä mieltä asioista SDPn kanssa. Suurin ero tuli Vasemmistoon. Kristillisdemokraattien vastaukset poikkesivat keskimäärärin eniten muiden vastauksista Vasemmiston kanssa.

Ei välttämättä liene yllätys, että Vasemmisto oli eniten samaa mieltä asioista SDPn kanssa. Toisaalta, Vasemmisto näyttäa olevan melko samaa mieltä asioista myös Vihreiden kanssa. Suurin ero vastauksissa oli Kristillisdemokraattien kanssa, mutta vastaukset poikkesivat huomattavasti myös suhteessa Keskustaan, Kokoomukseen ja Perussuomalaisiin.

Yle Vaalikone - Pirkkala - vastaukset

Tällainen vaalikonevastausten analyysi ei välttämättä kerro mitään, mutta on mielenkiintoista kuitenkin seurata, mitä (jos mitään) nämä tulokset kertovat eri puolueiden yhteistyökyvystä keskenään tulevalla valtuustokaudella.

Esittelin tässä vain analyysini pääkohdat, mutta minulta löytyy myös tarkempi – jopa kysymyskohtainen analyysi, minkä voin jakaa pyydettäessä.

Paluu 2012 kuntavaaleihin Pirkkalassa

quote-the-only-thing-we-learn-from-history-is-that-we-learn-nothing-from-history-georg-wilhelm-friedrich-hegel-344040

Tuo yllämainittu pitää usein turhankin hyvin paikkansa. No, ajattelin vähän muistella tässä kuitenkin, mistä keskusteltiin ja mitä tapahtui viime kunnallisvaalien aikaan.

Ensin vähän tilastotietoja.

Ehdokkaita/puolue 2012 vs 2017:

Puolue 2012 2017 Muutos
Suomen Keskusta 17 12 -5
Perussuomalaiset 22 15 -7
Itsenäisyyspuolue 6 0 -6
Suomen Kristillisdemokraatit 12 11 -1
Vihreä liitto 22 21 -1
Vasemmistoliitto 10 8 -2
Kansallinen Kokoomus 39 40 +1
Suomen Kommunistinen Puolue 1 0 -1
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 50 41 -9
Yhteensä ehdokkaita 179 148 -31

Vaikka jo 2012 vaaleissa puolueet valittelivat vaikeuksia saada ehdokkaita listoilleen, kiinnittyy huomio siihen, että ehdokkaita 2017 vaaleissa on huomattavasti vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tämä on linjassa sen kanssa, että koko maassa kuntavaaliehdokkaiden määrä on laskenut. Eniten ehdokkaiden määrä on pudonnut SDPn, Perussuomalaisten, ja Keskustan riveissä. Kokonaan vaalikartalta ovat kadonneet Itsenäisyyspuolue ja Kommunistit. Minulle on myös pieni yllätys, että Pirkkalan Vihreiltä ehdokasmäärä on pudonnut yhdellä – koko maassahan Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden määrä on lisääntynyt reilusti. Kokoomus oli ainoa puolue, mikä pystyi lisäämään ehdokkaiden määrää – tosin vain yhden.

Pormestariehdokkaita 2012 olivat Raili Naskali (Keskusta), Helena Rissanen (SDP/Kristilliset/Perussuomalaiset), Hannu Routamaa (Kokoomus), Kari Talasmäki (Vihreät), Teppo Hoikkala (Vihreät), Pirjo Jukarainen (Vihreät), Riku Merikoski (Vihreät), Arja Rinneaho (Vihreät) ja Harri Aalto (Vasemmisto). Mielenkiintoista tuolloin oli, että Vihreillä oli viisi pormestariehdokasta.

Vaalien tulos ja puolueiden saamat valtuustopaikat näkyvät alla.

Puolue 2012 Valtuustopaikat
Suomen Keskusta 4
Perussuomalaiset 4
Itsenäisyyspuolue 0
Suomen Kristillisdemokraatit 1
Vihreä liitto 5
Vasemmistoliitto 2
Kansallinen Kokoomus 15
Suomen Kommunistinen Puolue 0
Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 12
Yhteensä valtuustopaikkoja 43

Valtuustoon valitaan myös 2017 vaaleissa 43 ehdokasta. Edellisen kauden valtuutetuista 19 ei enää ole ehdolla – tämä tarkoittaa siis, että minimissään valtuustossa vaihtuu tuo määrä valtuutettuja.

Mitkä sitten olivat ajankohtaisia asioita 2012 vaalien alla? Luettelen tässä asioita, mitkä olivat esillä, mutta en korosta sitä, mitkä puolueet näitä esittivät.

Ehkä suurin tulevaisuuden huoli liittyi tuolloin suunnitteilla olevaan kunta- ja Sote-uudistukseen. Tuolloinhan vielä puhuttiin Sote-asioiden lisäksi kuntien pakkoliitoksista ja Pirkkalassakin oli huoli oman itsenäisyyden menettämisestä. Pakkoliitokset sittemmin kuopattiin ja jäljelle jäi Sote-uudistus, mikä nyt on edennyt kuluneen vaalikauden aikana. Onhan siinäkin toki kysymys kunnallisen päätöksentekovallan kaventamisesta, mutta pienemmässä määrin.

Huoli oli myös kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista Pirkkalassa. Esitettiin aravatuotannon lisäämistä.

Puhuttiin myös perheiden asemasta. Tavoitteita olivat muun muassa vanhempainetuuksien ja kotihoidontuen nostaminen työttömien peruspäivärahan tasolle lapsen ollessa alle 1.5 vuotias sekä kunnallisen kotiavun saaminen kaikille lapsiperheille. Samoin toivottiin, että päiväkotien ryhmäkoot eivät kasvaisi liian suuriksi. Myös erilaiset vaihtoehdot haluttiin pitää avoimina lapsiperheille ml. kotihoito ja perhepäivähoito.

Kuntatalous oli tietenkin myös esillä – toivottiin vakaata ja tervettä kuntataloutta. Samoin lähipalvelujen saatavuus oli esillä – erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten palvelut. Myös lähileikkipuistot ja niiden säilyttäminen mainittiin. Oikeus rakentaa asuntoja ja elinkeinotoimintaa haja-asutusalueille oli yksi teema.

Puhuttiin myös Pirkkalan nopeasta kasvusta. Oltiin huolissaan siitä, miten nopea Pirkkalan väkiluvun kasvu ja siihen liittyvä rakentamisen ja liikenteen lisääntyminen muuttaa Pirkkalan ilmettä ja luontoa.

Kestopuheenaihe Pirkkalan oma uimahalli oli myös esillä, tosin ehdotettiin myös, että uimahalli tulisi rakentaa Tampereen rajalle yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Samoin pohdittiin myös mahdollisuutta, että osa investoinnista tehtäisiin yksityisin varoin. Uimahallia pidettiin toisaalta kalliina investointina, millä on myös suuret käyttökustannukset vuosittain.

Jo tuolloin keskustelussa oli myös huonokuntoisen kunnantalon purkaminen ja koko korttelin rakentaminen uusiksi. Puhuttiin 11-kerroksisesta asuintalosta ja liiketiloista katutasossa. Aivan maaliin asti tämä hanke ei ehtinyt edetä edellisellä valtuustokaudella.

Kuntalaisten verojen nostamisesta toiset olivat sitä mieltä, että on mahdollista nostaa, toiset taas olivat veronkorotuksia vastaan tai näkivät, että niille ei ole tarvetta. No, kuluneella kaudella kunnan tulovero taisi pysyä samalla tasolla (20), mutta kiinteistöveroa nostettiin verovuodelle 2017 seuraavasti; yleinen kiinteistövero 0.90 -> 1.05, vakituinen asuinrakennus 0.45 -> 0.55 ja muut asuinrakennukset 0.95 -> 1.05.

Toivottiin myös, että kuntalaisia olisi kuultava enemmän päätöksenteossa – varsinkin kaavoitusasioissa.

Pirkkalassa pidettiin vaalien alla lukiolaisten ja ysiluokkalaisten vaalipaneeli – siellä selkeä toive oli, että Pirkkalaan pitää saada uusi lukio. Tämä toivehan on nyt toteutumassa, mikä on hieno asia. Samoin toivottiin uuden lukion yhteyteen toisen asteen ammatillista koulutusta – tämäkin on toteutumassa lentokoneasennuslinjan myötä. Toivottiin myös parempaa joukkoliikennettä, mitä nuoret voisivat käyttää. Viime valtuustokauden aikana tehtyjen liikenneuudistusten myötä joukkoliikenneyhteydet Pirkkalassa/Pirkkalasta ovat selkeästi parantuneet. Eli, nuorten toiveita on kohtuullisen hyvin pystytty viime kaudella toteuttamaan.

Eli, aika paljon on samoja teemoja kuin nyt vuoden 2017 vaaleissa. Itse olen iloinen siitä, että kuntien pakkoliitoksista luovuttiin. Samoin on hienoa, että pirkkalalaisten nuorten varsin konkreettisiin toiveisiin on pystytty ainakin osittain vastaamaan.

 

Ajatuksiani liittyen Pirkkalan kuntavaalipaneeliin 22.3.

 

vaalipaneeli

 

Osallistuin 22.3. Pirkan Opiston ja Pirkkalainen lehden järjestämään vaalipaneeliin kunnan valtuustosalissa. Panelisteina olivat kuntavaaliehdokkaat Riitta Kuismanen (kristillisdemokraatti, pormestariehdokas), Mikko Kuoppa (vasemmistoliitto), Arja Rinneaho (vihreät, pormestariehdokas), Marko Jarva (kokoomus, pormestariehdokas), Armi Kärki (perussuomalaiset, pormestariehdokas), Heikki Riihimäki (keskusta) ja Janika Lanne (sdp/sitoutumaton, pormestariehdokas).

Tilaisuuden alusti nykyinen pormestari Helena Rissanen, hän nosti esityksessään seuraavat asiat Pirkkalan tulevaisuuden haasteina.

haasteet

 

Kommentoin tässä joitakin vaalipaneelissa esiin nousseita teemoja, mitkä liittyvät osittain myös yllä mainittuihin haasteisiin.

Pirkkalan kunta on hyötynyt viime vuosina teollisuustonttien myynnistä yrityksille ja asuntotonttien myynnistä lähinnä rakennusyrityksille. Esimerkiksi viime vuonna Pirkkalan kunnan talous oli lähes 7 MEUR ylijäämäinen – iso osa tästä ylijäämästä tuli nimenomaan tonttimyynnistä. Pirkkalan kunnan maapinta-ala on kuitenkin rajallinen – 81 neliökilometriä, joten selkeästi jossain vaiheessa tämä tulolähde tulee ehtymään. Kunnan talouden pitkän tähtäimen taloussuunnittelussa tämä muutos on otettava huomioon – tonttimyynnin varaan tulevaisuutta ei voi rakentaa. Edelliseen liittyen – tulee myös tarkastella kriittisesti sitä, kuinka tiiviiksi ohitustien ja Pyhäjärven välinen alue halutaan rakentaa. On ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi nykyinen pururata, mukaan luettuna Vähäjärven ympäristö, pystytään säilyttämään yhtenäisenä ulkoilualueena – tämä on tärkeää erityisesti ohitustien sisäpuolella asuvien asukkaiden viihtyisyyden kannalta.

Kunnan elinvoimaisuuden, viihtyisyyden ja identiteetin kannalta olisi tärkeää kehittää Pirkkalan kuntakeskusta. Mielestäni kuntakeskusta tulee rakentaa ylöspäin – ts. korkeahkoja asuinkerrostaloja – samaa mieltä oli suurin osa tapahtuman osallistujista ja panelisteista. Samoin kuntakeskukseen tulisi rakentaa asianmukaisia liiketiloja sekä kunnan eri funktioille toimivat tilat. Jotta Pirkkalan keskustaan ja sen tuntumaan saataisiin enemmän kuntalaisia ja jopa vieraspaikkakuntalaisia viettämään aikaansa, tulisi Naistenmatkanlahden/Virkaniemen aluetta kehittää. Vierasvenesatama, kahvila-ravintola ja miksei jopa laivayhteys Ratinaan lisäisivät keskusta-alueen houkuttelevuutta. Pirkkalan taajamayleiskaavassa Naistenmatkanlahden alue on jo merkitty satama-alueeksi ja Virkaniemi virkistysalueeksi, minne voidaan rakentaa virkistystoimintaa tukevia rakennuksia.

 

Naistenmatka

 

Vaalipaneelissa ei haluttu varsinaisesti keskustella Sote-uudistuksesta. Kuitenkin keskustelussa osa edustajista otti voimakkaasti kantaa Sote-uudistusta vastaan. Sote-uudistus on nyt siis joka tapauksessa tulossa ja siinä voi nähdä positiivisiakin piirteitä. Jo nykyään moni pieni kunta on lähes ylitsepääsemättömissä ongelmissa Sote-kustannustensa kanssa. Se, että maakunta ottaa järjestelyvastuun on pelastus näille kunnille talousmielessä. Vaikka Pirkkalassa tällä hetkellä ei Sote-kustannusten kanssa suuria ongelmia ole, on kuitenkin otettava huomioon tulevaisuus. Tämän linkin takana olevassa artikkelissa todetaan, että Pirkkala on yksi Suomen nopeiten ikääntyviä kuntia ja Sote-kulut tulevat tämän myötä tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti. Pidemmän päälle siis se, että maakunta järjestää Sote-palvelut on eduksi pirkkalalaisille. Tässä otan kantaa siis nimenomaan järjestelyvastuuseen – maakunnan “leveämmät hartiat” pystyvät paremmin turvaamaan palvelut kaikille koko Suomessa. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että Pirkkalassa tulisi säilyttää paikalliset Sote-palvelupisteet. Tähän tulee tulevan valtuuston ja paikallisten maakuntaedustajien aktiivisesti pyrkiä. Sitä 12.5% vero-osuutta, mitä nyt ollaan kunnalisverosta ohjaamassa maakunnille pidän melko suurena. Tämä asettaa haasteita, miten jäljelle jäävällä vero-osuudella pystytään rahoittamaan jäljelle jäävä kunnan toiminta ml. koulutus ja sivistys, infrainvestoinnit jne. Nythän kunnalle jää edelleen valta nostaa omaa veroprosenttiaan eikä alunperin kaavailtua suoja-aikaakaan veronkorotuksille ilmeisesti ole tulossa. Toivon, että järkevällä taloudenpidolla Pirkkalan kunnallisveroa ei tarvitse Sote-uudistuksen jälkeen nostaa – Suomi on jo korkean henkilöverotuksen maa, enkä kannata sitä, että kuntalaisten kokonaisverorasitus kasvaa (siis sisältäen välilliset, kuten arvonlisäverotus sekä välittömät kuten kunta- ja valtionverotus). Toivoisin myös, että Sote-uudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen onnistumisen yhtenä päämittarina käytettäisiin sitä, paljonko maakunnan Sote-kustannukset ovat verrattuna aiempaan, kuntakohtaiseen kustannusrakenteeseen. Jos Sote-uudistuksen myötä kokonaiskustannustasoa ei pystytä laskemaan, pidän uudistusta  epäonnistuneena. Valinnanvapauteen en osaa tässä ottaa kantaa, koska en tunne suunnitelmia riittävän hyvin. Yksityisten tuottajien käytön lisääminen voi onnistuakin, mutta siihen liittyy myös riskejä, kuten tuottajien konsolidoituminen suuriin tuottajiin, sitä myötä kilpailun väheneminen ja siten toimittajan lisääntyvä hinnoitteluvoima vs ostaja. Yksityisten tuottajien käyttö vaatii myös rautaista hankinta- ja kilpailutusosaamista maakunnassa. On kaikin keinoin pyrittävä siihen, että mitään toimittajaloukkua (vendor lock-in) ei pääse syntymään – näin pyritään aina toimimaan myös yksityisen puolen ulkoistushankkeissa.

Ehkä kiivain keskustelu vaalipaneelissa käytiin liittyen tulevaan pormestariin. Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö pormestari tulla kuntavaaleissa eniten valtuustopaikkoja saaneesta puolueesta. Itse olen sitä mieltä, että kyllä. Periaatehan on hyvin samanlainen kuin eduskuntavaaleissa. Puolueet tekevät hyvissä ajoin ennen vaaleja selväksi omat pääministeriehdokkaansa. Sitten vaalivoittajapuolue tämän pääministeriehdokkaan kanssa aloittaa hallitusneuvottelut – ja lopulta pääministeri tulee vaalit voittaneesta puolueesta. Tässä mielessä kannatan, että pormestari valitaan valtuustoryhmän suurimmasta puolueesta. Vain siten kuntalaiset itse pystyvät edes jotenkin vaikuttamaan kuntansa pormestarivalintaan – ellei ole mahdollista, että kuntalaiset valitsevat pormestarin suoraan henkilövaalissa.

Cafe Coffinolla 25.2.

Cafe Coffino 250217

Lauantaina 25.2. olin mukana nyt toista kertaa Cafe Coffinolla Pirkkalan Kokoomuksen kuntavaalitapahtumassa. Tällä kertaa oli turha jännitys poissa ja kahvin ohessa oli mukava keskustella pirkkalalaisten ja vähän muidenkin kanssa Pirkkalan asioista. Teemoina tällä kertaa nousivat esiin muun muassa vanhustenhoito ja omaishoito – ja siihen liittyvät ongelmat. Samoin keskustelimme Sote uudistuksesta ja siitä, mitä se mahdollisesti tarkoittaa Pirkkalassa. Kävimme myös hyvän keskustelun vanhemman rouvashenkilön kanssa nuorten tilanteesta. Hän kantoi erityisesti huolta nuorten syrjäytymisestä. Keskustelimme Kokoomuksen aloitteesta pyrkiä varmistamaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastamiseen, mitä pidimme hyvänä ja kannatettavana hankkeena. Tähän rouvalla oli erittäin hyvä näkökulma, mitä emme saa unohtaa. Mikä sitten se mekanismi onkin, millä jokaiselle lapselle varmistetaan harrastus, se ei saa olla sellainen keino, mikä eriarvoistaa kyseisen lapsen/nuoren muiden ikätovereiden silmissä.

Seuraavat tapahtumat Cafe Coffinolla ovat 11.3., 18.3., 25.3. ja 8.4.

Kiitos hyvistä keskusteluista ja tavataan taas Cafe Coffinolla!

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät

Lentomatkustus_kaikki

Viime aikoina on puhuttu Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämisestä. Löysin mielenkiintoista tilastotietoa matkustajamääristä Finavian sivuilta. Nämä tilastot kertovat karua tarinaa Tampere-Pirkkalan osalta. Kuten yllä kuvaajasta näkyy, välillä 2005-2016 Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärä on pudonnut alle kolmasosaan huippuvuodesta 2008 (709356 matkustajaa) vuoteen 2016 (208930 matkustajaa) verrattuna. Samaan aikaan Turun matkustajamäärä on pysynyt suhteellisen samana kun taas Oulun matkustajamäärä on noussut huomattavasti.

Tilannetta avaa, kun kokonaismatkustajamäärä jaetaan kotimaan ja kansainväliseen liikenteeseen. Alla kuvaajassa näkyy kotimaanliikenteen osuus.

Lentomatkustus_kotimaaKuvaajasta näkyy, että Oulussa ylivoimainen enemmistö matkustajista on kotimaan liikenteen matkustajia. Tämä on tietysti ymmärrettävää, kun miettii Oulun etäisyyttä muualle Suomeen esimerkiksi Helsinkiin. Kuvasta myös näkyy, että Tampere-Pirkkalan kotimaan liikenne on ollut suhteellisen tasaista. Tarkastelujaksolla huippuvuosi liikenteessä oli vuonna 2006 (119432 matkustajaa), mikä oli suhteellisen lähellä vuoden 2016 (86278 matkustajaa) tasoa.

Lentomatkustus_kansainvalinen

Lentomatkustuksen määrän romahtaminen Tampere-Pirkkalan kentällä selittyykin kansainvälisen liikenteen voimakkaalla vähenemisellä. Yllä olevassa kuvaajassa huippuvuosi oli vuosi 2008 (601402 matkustajaa), kun taas matalin matkustajamäärä oli viime vuonna 2016 (122652 matkustajaa). Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärän putoaminen vajaassa kymmenessä vuodessa melkein viidennekseen on melkoinen romahdus.

Ainakin yksi selittävä syy kansainvälisen liikenteen vähenemiseen on Ryanairin lentojen raju karsiminen Tampereelta. Halpalentoyhtiön merkitys kansainvälisessä liikenteessä ja liikenteessä ylipäänsä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on siis erittäin merkittävä. Tampere-Pirkkalan kentälle on pyrittävä saamaan aktiivisella toiminnalla houkuteltua lisää halpalentoyhtiöiden lentovuoroja. On esimerkiksi mietittävä, miten halpalentoyhtiöiden toimintaa voitaisiin helpottaa ja kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Potentiaalia on, kuten huippuvuodet osoittavat.

Ensimmäinen kuntavaalitapahtumani

Caffino280117

 

Lauantaina 28.1. osallistuin ensimmäiseen kuntavaalitapahtumaani Cafe Coffinolla Pirkkalan Citymarketin yhteydessä (mukana oli myös pormestariehdokas Marko Jarva puolisoineen, kuvassa). Meitä oli siellä kymmenkunta Pirkkalan Kokoomuksen kuntavaaliehdokasta keskustelemassa kuntalaisten kanssa ajankohtaisista asioista Pirkkalassa sekä tulevista kuntavaaleista. Aluksi tietysti tilanne jännitti uutuuttaan, koska en ole vastaaviin tapahtumiin aiemmin osallistunut. Kun sitten ryhdyin keskustelemaan kuntalaisten kanssa huomasin nopeasti, että jännittäminen oli ollut turhaa. Keskustelut olivat erittäin hyviä ja mukaansatempaavia, joten jännitys unohtui nopeasti. Tapaamillani kuntalaisilla oli erittäin hyviä näkemyksiä ja ajatuksia liittyen moniin tärkeisiin asioihin. Tällaisissa keskusteluissa helposti menee sekaisin kuntapolitiikka ja valtakunnan politiikka, mutta tässä sen kummemmin erittelemättä aiheita, joista keskusteltiin: liika byrokratia, mikä hankaloittaa ja nostaa kustannuksia ammatinharjoittamisessa, vanhustenhoito ja sen taso Pirkkalassa, väestö- ja asuntopolitiikka Pirkkalassa sekä tietysti avoimet kysymykset ja huoli tulevaisuudesta liittyen Sote- ja maakuntauudistukseen.

Selkeästi nimenomaan Sote-uudistus herättää paljon kysymyksiä kuntalaisissa – mitä tämä tarkoittaa minulle käytännössä? Onko Pirkkalassa vielä tulevaisuudessa terveyskeskus? Missä muodossa? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minun käyttämissäni palveluissa? Selvää on, että Sote- ja maakuntauudistuksesta täytyy kommunikoida kuntalaisille selkeästi nykyistä enemmän. Tietysti asiaa hankaloittaa se, että asioiden suunnittelu ja valmistelu on vielä pahasti kesken – sekä valtakunnan että maakuntien tasolla.

Tapahtuma oli erittäin positiivinen kokemus – tulen osallistumaan näihin mahdollisuuksien mukaan jatkossakin. Seuraavat tapahtumat Cafe Coffinolla ovat 25.2., 11.3., 18.3., 25.3. ja 8.4.

Kiitos hyvistä keskusteluista ja tavataan Coffinolla!

Asumismuodot Pirkkalassa

asumismuoto_kuvaajaTilastot ovat toisinaan kiehtovia. Tutkin mielenkiinnosta erilaisia tilastotietoja Pirkanmaan kunnista tilastokeskuksen internet sivuilta. Yksi mitattu suure sivuilla oli rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus. Tilastotieto ulottui vuosille 2005-2015. Yllä näkyvästä kuvaajasta käy ilmi, että Tampereen seudun lähikunnista nimenomaan Pirkkalassa on kyseisenä ajanjaksona rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus pienentynyt merkittävästi. Mitä mieltä sinä olet tästä kehityksestä – kommentoi?

 

Pirkkalan Kokoomus ry:n hallitusjäsenyys

pirkkalan_kokoomus_1140x296

Pirkkalan Kokoomus ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11.2016. Kyseisessä kokouksessa minut valittiin yhdistyksen hallitukseen. Tänään on vuorossa ensimmäinen hallituksen kokous. Odotan mielenkiinnolla, millaista on olla yhdistyksen aktiivijäsenenä ja hallituksessa. Tämähän on yhdistykselle tärkeä vuosi nimenomaan Kunnallisvaalien vuoksi – oletettavasti tämä työllistää myös hallituksen jäseniä aina vaaleihin saakka.

Henkilökohtaisesti hallituksen jäsenyys on minulle erinomainen asia, koska pääsen mukaan yhdistyksen toiminnan ytimeen, mikä tukee myös vaaliehdokkuttani. Odotukseni on, että kuntapoliittiset näkemykseni kehittyvät ja kirkastuvat hallituksen jäsenenä.

Ensimmäinen blogini

Olen ollut aina kiinnostunut politiikasta ja seurannut sitä mielenkiinnolla, mutta poliittisena toimijana en ole ollut aiemmin aktiivinen. Koska elämäntilanteeni tuntui nyt sopivalta, ystäväni Marko Jarva sai minut houkuteltua mukaan Pirkkalan Kokoomus ry:hyn ja Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi. Otan tämän ehdokkuuden mielenkiintoisena kokemuksena – mutta tottakai, pyrin myös tosissani valtuustoon.